Yhteistyöllä koko ikäluokalle mahdollisuus

Yhteistyöllä koko ikäluokalle mahdollisuus

(julkaistu Keskisuomalaisen mielipide-sivuilla 25.2.2017)

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän kaupunki tekivät selvityksen lukiokoulutuksen kuluista ja opetuksen resursoinnista.Raportti julkistettiin tällä viikolla. Vaikka vertailu eri kaupunkeihin ei ole ongelmatonta kustannusten kohdentamisten osalta, huoli on noussut opetusryhmien koosta ja kurssimääristä.

Raportissa todetaan lukiokoulutuksen rahoituksen tarpeesta yhtä aikaa toteutuvan organisaatiouudistuksen kanssa. Positiivista raportissa on myös, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymä pystyy toteuttamaan toisen asteen koulutuksessa koko ikäluokka haltuun -ajatusta menestyksekkäästi.

Vantaan ja Lahden kaupungit järjestävät lukiokoulutuksen valtionosuudella. Miten lukion resurssit kohdentuisivat Jyväskylässäkin enemmän oppijoihin ja opetukseen? Tarvitaanko lisäresursointia ja mistä se olisi otettavissa?

Onko toisen asteen yhteistyötä vielä mahdollista tiivistää oppijoiden näkökulmasta? Mikä on reilu etenemistapa koko ikäluokka huomioiden? Miten hyviä innovaatioita ja koulutuskuntayhtymässä tehtyä kehittämistyötä voidaan viedä eteenpäin?

Mitä valmiuksia tulevaisuus nuorilta edellyttää? Lukio on noussut nyt keskusteluissa keskiöön. Ei ole syytä unohtaa ammatillista koulutusta ja tulevaa reformia. Eikä etenkään perusopetusta, oppilaiden ohjausta ja riittäviä kuraattori- ja psykologipalveluita.

Hyvä opinpolku ja oppimisen edellytykset alkavat jo toimivasta varhaiskasvatuksesta. Kodin ja koulun yhteistyö, opintojen ohjaus ja laatu nousevat yhä enemmän keskiöön.
Päätöksiä tehtäneen jo keväällä ja viimeistään talousarvion teon yhteydessä.

Olen toiveikas, että myös Edufutura-yhteistyöllä, eri koulutusasteiden välisellä strategisella kumppanuudella, meillä on mahdollisuuksia tukea osaltaan paremmin erilaisia opinpolkuja jatko-opintoihin. Yhteistyöllä voimme vastata myös valtakunnallisiin muutoksiin.

Pauliina Holm
kuntavaaliehdokas (kok.)
kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen
Jyväskylä

Päättäjän tulevaisuuden aakkoset

 (julkaistu 26.8.2016 Luottamushenkilöiden puheenvuoro, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän blogissa)

Tuleva lukuvuosi tuo muutoksia eri ikäisille oppijoille ja kuntapäättäjille. 

Miten maakunta- ja soteuudistus etenee? 

Mikä on tulevaisuuden kunta ja miten päätöksenteko organisoidaan? Miten ennaltaehkäisevät palvelut järjestetään? Mikä on sivistyksen rooli? Tulevaisuuden aakkosia tarvitaan valtuustoissa, lautakunnissa ja kansalaiskeskusteluissa.

Ammatillinen koulutus. Mitä tutkintoja tulevaisuudessa? Miten rahoitus käytännössä toteutuu? Mistä nuorille töitä? Miten panostamme ohjaukseen? Mikä on tulevaisuuden koulutuksenjärjestäjäverkosto?

Budjetti. Miten talousarvio rakentuu yli puolen verotuloista ja 2/3 valtionosuuksista siirtyessä maakuntiin? Miten tavoitteet ja mittarit tulisi olla talousarvioon kirjattuna?

Controller. Mitä controller tekee kunnissa ja liikelaitoksissa?

Digiloikka. Digitalisaation mahdollisuudet eri palvelujen toteuttamisessa? Oppijoiden ja opettajien valmiudet digiloikkaan? Mitä ohjelmistoja tarvitaan? Miten osaaminen varmistetaan?

Ennaltaehkäisevät palvelut. Miten ennakoimme ja vastaamme perheiden erilaisiin tarpeisiin kokonaisvaltaisesti? Varmistammehan valinnanmahdollisuuden palveluiden toteutuksessa?

Fakta. Tehdäänkö päätöksiä järjellä vai tunteella? Miten tiedolla johtamista tulisi kehittää?

Gäppi. Miten ylitämme mahdollisia kuiluja päättäjien, viranhaltijoiden, valmistelun, toteutuksen,  organisaatioiden ja asukkaiden välillä?

HYVINVOINTI.

Ikäihmiset. Minkälaisia asumismuotoja ja tukea tarjoamme ikääntyville? Miten arvostamme vanhenevan väestön osaamista? Miten palveluita tulisi järjestää?

Jaostot. Toimisiko jaostomalli kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa? Miten konserniohjausta, kiinteistöjä ja elinkeinopolitiikkaa ohjataan?

Kulttuuri. Emmehän unohda kulttuurin, kuten musiikin, hyvinvointivaikutuksia ja merkitystä oppimiselle, ilmaisulle ja osallisuudelle?

Liikunta. Tunnetaanhan Jyväskylä jatkossakin liikunta- ja kulttuurikaupunkina? Eihän harrastusmaksut ja -paikat katoa perheiden ulottumattomiin?

Maakuntamalli. Miten malli madaltaa byrokratiaa ja vähentää kuluja? Mikä on kuntien rooli ja vaikutusmahdollisuus palveluihin tulevaisuudessa?  

Nuoret. Emmehän unohda nuorten palveluita, harrastus - ja vaikutusmahdollisuuksia tulevaisuuden kunnissa ja maakunnissa?

Opetussuunnitelma. Mitä mahdollisuuksia ja yhteistyötä uudistetut opsit tuovat? Mikä on arvioinnin rooli ja miten sitä kehitetään?

Palveluseteli. Miten erilaisten perheiden tarpeita ja valintoja huomioidaan? Miten palvelut toteutetaan laadukkaasti yritysten ja julkisten yhteistyöllä?

Quo vadis?

Reformi. Keskitymmehän uudistusten myllerryksessä keskeisiin asioihin?

SIVISTYS.

Työterveyshuolto. Miten järjestetään työntekijän ja työnantajan tarpeet huomioiden, kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti? Mitä muutoksia lakimuutos tarkoittaa jo lähitulevaisuudessa?

Uudistushaluisuus. Eihän tuijoteta liikaa peruutuspeileihin? Tunnistetaanko vahvuudet ja heikkoudet?

Veroprosentti. Ainako tästä kiistellään? Muistetaanhan kilpailukyky ja asukkaiden ostovoima?

WhatsApp. Osaavatko myös päättäjät hyödyntää sosiaalista mediaa ja sähköisiä järjestelmiä ja tehostaa toimintaa?

X-sukupolvi. Mistä identiteettimme rakentuu tänään? Mitä tämän päivän nuoret arvostavat, mitä tulevaisuudelta odottavat?

Yrittäjämyönteisyys. Muistammehan edistää yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja päätöksenteossa?

Zzzzz. Nukkuako vai olla hereillä seuraavissa vaaleissa?

Äidit. Miten sovittaa työ ja perhe? Miten palvelut tukevat äitien mahdollisuutta työskentelyyn?

Ö-mappi. Mitä valintoja meidän on tehtävä? Mikä muuttuu ja siirtyykö jotain pois?

Sittenkin koulutusvaalit?

 (Kirjoitus julkaistu 8.4.2015 http://www.kokoomusnaiset.fi/blogi -sivuilla)

Kokoomus julkaisi juuri ”Parempi koulu”- raportin. Kiitos. Se on laadittu eduskuntaryhmän ja ministereiden kierrokselta eri puolelta Suomea. Mukana on ollut koulutusasiantuntijoiden ja alustajien lisäksi myös paikallisia päättäjiä ja ehdokkaita. Jyväskylässä keskustelimme varhaiskasvatuksesta.
 
On ilahduttavaa ja kokoomuslaisittain itsestään selvääkin että sivistys, koulutus ja osaaminen nostetaan keskiöön. Raportti tuo uskoa osaamisemme ja siihen että ”oppiminen on koko elämän kestävä prosessi”. Se tarkoittanee, että meidän päättäjienkin pitää oppia, katsoa peiliin ja ennen kaikkea riittävän pitkälle tulevaisuuteen päätöksissämme. Poukkoilu ei auta koulutuksenjärjestäjiä, opettajia eikä varsinkaan uravalintaa tekevää nuorta. Pitää uskaltaa olla myös rohkea vaikkapa korkeakoulujen profiloinnissa, kansainvälistymisessä ja koulutusosaamisemme myynnissä.

Parempi koulu- raportissa on hyviä asioita varhaiskasvatuksen, peruskoulun, lukion ja ammattikoulun sekä ammattikorkeakoulun ja yliopistojen rooleista ja työelämäyhteyksistä. Mitään isoja uusia avauksia tai uudistuksia raportti ei sisällä. Arvoja ja suuntia ja kentän moninaista ääntä on mukana. Selkeitä tavoitteitakin on listattu. Mikä on hyvä. Uusia ehdotuksia ja raporttia tukeviakin näkökulmia saataneen mm Sitran uusi koulutus- työryhmältä jonka työskentelyä voi seurata sosiaalisessa mediassa ja erilaisin kokeiluin.

Liikunnan rooli on nostettu raportissa oppimisen, työkyvyn ylläpitämisen ja sairauksien ehkäisemisen kannalta näkyväksi. Niin pitääkin. Myös kulttuuri tulee muistaa. Esimerkiksi musiikin harrastamisen hyvinvointia ja oppimista tukeva vaikutus. Pidän hyvänä, että raportissa on nostettu nyt selkeästi esiin myös koulutusvienti, joka voi olla edelleen Suomelle iso mahdollisuus.
 
Suomalainen hyvä koulutus ei ole itsestäänselvyys jos ajattelemme siitä niin. Se vaatii kehittämistä, panostusta ja arvostusta. Oppimisympäristöt, pedagogiset ratkaisut, päivitetty osaaminen ja valinnanmahdollisuudet nousevat keskiöön. Tarvitaan myös ratkaisuja koulutuksenjärjestäjäverkosta. Kaikille kohdentuvan juustohöylän kun on oltava viimeinen vaihtoehto.

Käydään sittenkin koulutusvaalit.

Pauliina Holm
koulutuspäällikkö, FM
www.pauliinaholm.fi
Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Keski-Suomen vaalipiirissä.

Aikuinen nainen - pätevä päättäjä mainosvideo

Katse riittävän kauas

Turvallisuus on ajankohtainen ja tärkeä aihe meille kaikille suomalaisille. Sain hiljattain vierailla Naton päämajassa Brysselissä MEP Henna Virkkusen vieraana. Samoin on ollut tilaisuus kuulla kahteen otteeseen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergin katsausta Suomen puolustusvoimien tulevaisuudesta. Tarvitsemme yhteistyötä ja uskottavaa puolustusta.

Kyberturvallisuus on keskeinen kehittämisen alue Jyväskylässä, maakunnassamme ja koko Suomessa. Turvallisuus liittyy myös meidän jokaisen arkeen, kotiin, kouluun ja työelämään. Turvallisuuden tunnetta lisää tietoisuus tukiverkostosta ja avunsaannin mahdollisuudesta erityisesti erilaisissa elämäntilanteen muutoksissa.

Koulutusta, osaamista ja uudistuvaa työtä maakuntaan

Suomi on kansainvälisesti kiinnostava ja tunnettu maa koulutuksellaan ja osaamisellaan. Miksi ihmeessä emme haluaisi myös uusia tuloja ja työtä keskisuomalaisille ja suomalaisille? Ollaan aidosti kansainvälisiä ja kaupataan osaamistamme myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämän mahdollistamiseksi meidän on tarkasteltava lainsäädäntöämme ja purettava esteitä osaamisen vienniltä. 

Tarvitsemme yhteistyötä, rakenteiden uudistamista terveen talouden, koulutuksen laadun ja järjestäjäverkon sekä ikäluokkien koon näkökulmista. Oppisopimus ja koulutussopimusmalli ovat mahdollisuus työelämän uudistumiseen ja moniosaajien tarpeeseen. Uusia pedagogisia toimintatapoja ja syvempää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä tarvitaan

Tulevaisuuden työt ja ammatit sijoittunevat enenevissä määrin bio-, metsä-, digi-, ja cleantech-osaamiseen, uusiutuvan energian ja innovaatioiden pariin sekä perinteisten ammattien rajapinnoille. Luovat alat muodostavat jo noin 5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Luovat alat tarjoavat työtä noin 100 000:lle suomalaiselle. EUssa luovat alat ovat jo kolmanneksi suurin työllistäjä.

Kulttuurista hyvinvointia kaikenikäisille

Kulttuuri ja luovat alat tarjoavat työtä. Kulttuurin avulla tiedämme keitä me olemme, mistä tulemme ja miten uudistumme. Kulttuurin kautta kasvamme suvaitsevaisiksi ja kansainvälisiksi kansalaisiksi. Se on hyvä ilmaisukanava tunteillemme, auttaa erilaisissa elämäntilanteissa mm toipumisessa tai dementian hoidossa. Pahoinvoinnin korjaamisesta olisikin päästävä hyvinvoinnin vahvistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kulttuuri rikkoo rajoja ja ylittää hallintokuntia. Sen tulisi olla kaikkien asukkaiden saavutettavissa kohtuuhinnoin jotta mm. lapsiperheillä olisi mahdollisuus harrastuksiin.

Lapsiperheille (ja äideille!) vaihtoehtoja

Jotta lapsiperheemme, ja erityisesti äidit, voisivat hyvin, on meillä oltava mahdollisuus valintoihin perheen lähtökohdista. Tämä tarkoittaa niin päivähoitoa, koulua, harrastuksia kuin äitien mahdollisuutta työn tekoon. Tiedämme, että alavalinta heijastuu osaltaan miesten ja naisten palkkaeroihin. Palkkaeroon ja urakehityksen esteiden poistamiseen vaikuttaa hoivavastuun ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen sekä perheen ja työn yhteensovittamisen mahdollisuudet. Työtä tasa-arvoisemman maan puolesta on syytä jatkaa.

Suomi on hyvä maa

Tänä päivänä Suomi tunnetaan maailman toiseksi tasa-arvoisimpana maana Maailman talousfoorumi WEFin mukaan. Timo Aron v.2013 julkaistun raportin mukaan alueiden menestyminen, elinvoima ja houkuttelevuus perustuvat mm. työpaikkakehitykseen, koulutustarjontaan, sijaintiin, yhteyksiin, imagoon ja tulevaisuuden potentiaaliin.  Menestymme kun katsomme  riittävän kauas ratkaisuissamme (kannustava verotus, koulutuspolitiikka, soteuudistus, energia…) ja pidämme taloudestamme huolta!

Pauliina Holm

koulutuspäällikkö, FM, äiti

Jyväskylän kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsen ja maakuntahallituksen varajäsen

eduskuntavaaliehdokas (kok.)

kirjoitus julkaistu Keski-Suomen Kokoomusnaisten blogissa 3.3.2015