sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Kiitos
Kiitos
äänestäjille, tukiryhmälle ja perheelleni tuesta ja kannustuksesta!
Kiitos myös muille ehdokkaille hyvästä yhteistyöstä.
Onnea ja voimia kaikille nyt valituille valtuutetuille ja varavaltuutetuille. Voimia myös nykyisen kauden lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenille loppukauteen.
Pauliina
lauantai 20. lokakuuta 2012
Mitä mieltä Sinä olet?
" Eikös työntekemisen ja yrittämisen pitäisi olla kannattavaa?"
”Onko sinulle tärkeää, että jokainen voi vaikuttaa itse läheisen ja omaan hyvinvointiin ja palvelumme tukevat tätä?”
”Uskotko, että nuorten koulutus ja työllistyminen on tärkeimpiä keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi?”
"Eikö terveydenhoito; nopea hoitoonpääsy ja laatu, olekin tärkeimpiä kysymyksiämme ja säästä myös erikoissairaanhoidon kuluissa?"
”Tekevätkö liikunta-, kulttuuri ja kansalaisjärjestöjemme sinunkin mielestäsi arvokasta työtä nuortemme hyväksi?”
”Eikö koulujen ryhmäkoolla voidakin vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja ehkäistä osaltaan syrjäytymistä? ”
”Voisiko painotuksemme olla perheiden hyvinvoinnissa; kulttuuri-, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksissa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa? ”
”Voiko kulttuuriharrastuksilla ja liikunnalla vaikuttaa työhyvinvointiin ja jaksamiseen?”
”Miksemme tekisi enemmän yhdessä koulujen, liikunnan, kulttuurin, sosiaali- ja terveyspalveluiden, järjestöjen ja yritysten kanssa palveluiden ja asuinalueiden kehittämiseksi?”
”Eikö aikuisten vastuunotolla, lasten onnistumisen kokemuksilla sekä kodin ja koulun yhteistyöllä auteta lasten itsetunnon myönteistä kehitystä?”
”Eihän harrastusmaksujen tulisi eriarvoistaa perheitä ja lasten osallistumismahdollisuuksia?”
”Miksemme toteuttaisi palveluitamme enemmän myös verkkoon ja yhden luukun periaatteelle toimintatapoja uudistaessamme ja tehokkuutta hakiessamme?”
”Voiko kulttuurin kuluttamisella ja liikkumisella olla merkitystä ikääntyvien toimintakykyyn, asumiseen ja palvelutarpeisiin?"
”Saisimmeko säästöjä ennakoivilla nuorten ja ikääntyvien palveluilla sosiaali- ja terveyspuolen yhä kasvaviin pahoinvointia korjaaviin menoihin?”
"Voisiko näillä kysymyksillä hakea ratkaisuja yhtä valtuustokautta pidemmälle, taloutta tasapainottaen, säästöjä saaden?"
Mitä mieltä Sinä olet?
välittäen,
yhteistyössä ratkaisuja hakien
119 Pauliina Holm, äiti, koulutuspäällikkö, kulttuuri,-liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
”Onko sinulle tärkeää, että jokainen voi vaikuttaa itse läheisen ja omaan hyvinvointiin ja palvelumme tukevat tätä?”
”Uskotko, että nuorten koulutus ja työllistyminen on tärkeimpiä keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi?”
"Eikö terveydenhoito; nopea hoitoonpääsy ja laatu, olekin tärkeimpiä kysymyksiämme ja säästä myös erikoissairaanhoidon kuluissa?"
”Tekevätkö liikunta-, kulttuuri ja kansalaisjärjestöjemme sinunkin mielestäsi arvokasta työtä nuortemme hyväksi?”
”Eikö koulujen ryhmäkoolla voidakin vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja ehkäistä osaltaan syrjäytymistä? ”
”Voisiko painotuksemme olla perheiden hyvinvoinnissa; kulttuuri-, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksissa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa? ”
”Voiko kulttuuriharrastuksilla ja liikunnalla vaikuttaa työhyvinvointiin ja jaksamiseen?”
”Miksemme tekisi enemmän yhdessä koulujen, liikunnan, kulttuurin, sosiaali- ja terveyspalveluiden, järjestöjen ja yritysten kanssa palveluiden ja asuinalueiden kehittämiseksi?”
”Eikö aikuisten vastuunotolla, lasten onnistumisen kokemuksilla sekä kodin ja koulun yhteistyöllä auteta lasten itsetunnon myönteistä kehitystä?”
”Eihän harrastusmaksujen tulisi eriarvoistaa perheitä ja lasten osallistumismahdollisuuksia?”
”Miksemme toteuttaisi palveluitamme enemmän myös verkkoon ja yhden luukun periaatteelle toimintatapoja uudistaessamme ja tehokkuutta hakiessamme?”
”Voiko kulttuurin kuluttamisella ja liikkumisella olla merkitystä ikääntyvien toimintakykyyn, asumiseen ja palvelutarpeisiin?"
”Saisimmeko säästöjä ennakoivilla nuorten ja ikääntyvien palveluilla sosiaali- ja terveyspuolen yhä kasvaviin pahoinvointia korjaaviin menoihin?”
"Voisiko näillä kysymyksillä hakea ratkaisuja yhtä valtuustokautta pidemmälle, taloutta tasapainottaen, säästöjä saaden?"
Mitä mieltä Sinä olet?
välittäen,
yhteistyössä ratkaisuja hakien
119 Pauliina Holm, äiti, koulutuspäällikkö, kulttuuri,-liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
perjantai 12. lokakuuta 2012
Hyvää hoivaa ja välittämistä
Vanhenevan väestömme hoitamiseksi tarvitaan koko maassa lähes viidennes
lisää työvoimaa nykyiseen
verrattuna. Tärkeimpiä kuntapalveluita on tulevaisuudessakin terveyspalvelumme. Keskeinen kysymys on miten voisimme kääntää painopistettä ennaltaehkäiseviin toimiin ja perusterveydenhuoltoon vähentäen erikoissairaanhoidon painetta ja kuluja. Miten varmistaa laadukkaat terveypalvelut ja nopean hoitoonohjauksen? Tiedämme myös, että moni nuori lopettaa koulut kesken, ei saa
haluamaansa opiskelupaikkaa tai hakeudu lainkaan koulutukseen. Heitä on yli 100 000.
Edellisten lukujen valossa on huojentavaa lukea nuorten unelmista ja suhtautumisesta tulevaisuuteen ja työn tekemiseen esimerkiksi ”Hoivatyöhön on tilaa ja halua” -jutusta (HS 29.9.2012). Plan Suomen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksesta nostettiin nuorten tulevaisuuden ammatteja. Terveydenhuolto - ja sosiaalipalveluiden kasvutarve vuoteen 2025 on 18,5 %. Nuoret uskovat saavuttavansa unelmat kovalla työllä ja koulutuksella.
”Hoiva-alan osaajien kovasta tarpeesta tulee sellainen olo, että minua tarvitaan” kertoo 17-vuotias Sara-Annika. Hoivatyöstä unelmoivat rikkovat perinteisiä käsityksiä siitä, mikä on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä. Omalla ahkeruudella ja kouluttautumisella työllistytään, vastataan ikääntyvien hoivatarpeeseen ja estetään myös vanhusten syrjäytymistä.
”Tarvitaan joku joka sanoo, että olet hyvä ja kelpaat” sanoo Milla-Kristiina Lahtinen Ilman lastensuojelua en olisi tässä –jutussa (HS 28.9.2012). Hän myös kehottaa nuoria vaikuttamaan omaan elämäänsä, ettei pitäisi mennä lastuna virran mukana. Sijoitettujen lasten, sijaisvanhempien ja biologisten vanhempien Keinu-musikaali Jyväskylässä oli oiva esimerkki taiteen voimaannuttavasta vaikutuksesta niin tekijöilleen kuin liikutuksesta itkeneelle yleisölle. Jokainen tarvitsee välittämistä ja ilmaisukanavia
Professori Liisa Keltinkangas-Järvinen (KSML 28.9.2012) on
huolissaan agrressiosta ja siitä, että laumassa pärjääminen on ajanut
sosiaalisten taitojen ohi. Tutkimusten mukaan aggressiivinen käyttäytyminen
lisääntyy ryhmässä, etenkin jos lapsi joutuu liian pienenä liian suureen
sosiaaliseen ryhmään. Koulujen
ryhmäkoolla on siten vaikutusta
syrjäytymiseenkin
(kts. myös kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön blogissa www.kokoomusjkl.fi 7.10. julkaistu kirjoitukseni "Välittäen, yrittäen, unelmoiden - peruuttamalla emme pääse eteenpäin)
keskiviikko 10. lokakuuta 2012
Syy olla ehdokkaana?
Minulta on kysytty monesti miksi olen mukana kunnallisvaaleissa tai miksi alunperin lähdin aikanaan mukaan. Eikö ajankäyttö ja taloustilanne hirvitä? Eikö ole raskasta saada vaan jatkuvaa kritiikkiä? Enkö haluaisi mieluummin käyttää aikaa omaan harrastamiseen tai muuhun?
Syitä ehdokkuuteen kysyttiin myös mm. Ylen
vaalikoneessa johon jokin aika sitten vastasin. Ja edellisiin kysymyksiin on vastaukseni
KYLLÄ, MUTTA…
…Kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana
toimiessa olen viimeistään vakuuttunut siitä miten lasten ja nuorten
osallistumismahdollisuudet sekä jokaisen omaan hyvinvointiin
vaikuttamismahdollisuudet ovat tärkeitä.
Miten esim. liikuntapaikka, kirjaston toiminnot, harrastusmaksut,
nuorisotila, teatteriesitys, etsivä nuorisotyö, järjestöjen toiminta tai
uimahallin remontti vaikuttaa kuntalaistemme arkeen. Mikä merkitys on
kulttuurilla ja liikunnalla sairaudesta toipumisessa, lapsen itsetunnon ja
ilmaisun kehittymisessä tai työkyvyn ylläpitämisessä. Mikä ilo lapsen kasvoilta
välittyy hänen esiintyessään ryhmän mukana. Ja mikä tunne siitä välittyy
vaikkapa ikääntyvistä koostuvalle yleisölle. Mitä tuo kohtaaminen ja
vuorovaikutus tuo kaikille. Miten liikunta yhdistää perheitä ja auttaa
osaltaan jaksamaan.
Voisiko ennakoivilla ja hyvinvointia tukevilla palveluilla saavuttaa säästöä pahoinvointia korjaavien menojemme kasvussa? Tämä kysymys on yhä tärkeämpi tulevaisuudessa työllisyyden ja taloudenkin näkökulmista.
Voisiko ennakoivilla ja hyvinvointia tukevilla palveluilla saavuttaa säästöä pahoinvointia korjaavien menojemme kasvussa? Tämä kysymys on yhä tärkeämpi tulevaisuudessa työllisyyden ja taloudenkin näkökulmista.
Koen, että asioihin voi vaikuttaa osallistumalla. Minulle on tärkeää, että jokainen kuntalainen voi vaikuttaa läheisen ja omaan hyvinvointiin, ottaa aikuisen vastuun ja saada vanhemmuuteen tukea. Ja meillä on valinnan mahdollisuuksia ja palveluverkkomme ja toteutustapamme tukevat tätä tavoitetta. Oli sitten kyse lastenhoidosta, vanhusten hyvästä ikääntymisestä ja tarpeellisista tukipalveluista tai harrastusmahdollisuuksista. Kyse on myös välittämisestä.
Tulevalla valtuustokaudella tarvitaan yhteistyötä ja ratkaisukeskeisyyttä enemmän yli toimialarajojen, myös yli puoluerajojen. Sitä tarvitaan yhä enemmän, jotta voimme uudistaa palvelurakenteita ja varmistaa laadukkaat palvelut taloustilanteen ja muuttuvan ikärakenteen haastaessa meitä. Yhteistyötä kuntalaisten, yrittäjien, järjestöjen, oppilaitosten ja eri palvelualueiden viranhaltijoiden kanssa asuinalueittemme hyväksi.
Haluaisin olla mukana yhteistyössä rakentamassa Jyväskylää eteenpäin hyvinvoinnin painotuksin. Olen oppinut ja saanut tutustua paremmin niin toimijoihimme, työntekijöihin, nuoriin, viranhaltijoihin, eri järjestöjen aktiiveihin ja tietenkin päättäjiin eri puolueista. Kiitos jo saamastani tuesta ja palautteesta, joka kannusti lähtemään ehdolle uudestaan.
lauantai 29. syyskuuta 2012
Mitä mieltä Sinä olet?
”Onko sinulle tärkeää, että jokainen voi vaikuttaa itse läheisen ja omaan hyvinvointiin ja palvelumme tukevat tätä?”
”Uskotko, että nuorten koulutus ja työllistyminen on tärkeimpiä keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi?”
”Tekevätkö liikunta-, kulttuuri ja kansalaisjärjestöjemme sinunkin mielestäsi arvokasta työtä nuortemme hyväksi?”
”Voisiko painotuksemme olla perheiden hyvinvoinnissa; kulttuuri-, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksissa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa? ”
”Voiko kulttuuriharrastuksilla ja liikunnalla vaikuttaa työhyvinvointiin ja jaksamiseen?”
”Miksemme tekisi enemmän yhdessä koulujen, liikunnan, kulttuurin, sosiaali- ja terveyspalveluiden, järjestöjen ja yritysten kanssa palveluiden ja asuinalueiden kehittämiseksi?”
”Eikö aikuisten vastuunotolla, lasten onnistumisen kokemuksilla sekä kodin ja koulun yhteistyöllä auteta lasten itsetunnon myönteistä kehitystä?”
”Eihän harrastusmaksujen tulisi eriarvoistaa perheitä ja lasten osallistumismahdollisuuksia?”
”Miksemme toteuttaisi palveluitamme enemmän myös verkkoon ja yhden luukun periaatteelle toimintatapoja uudistaessamme ja tehokkuutta hakiessamme?”
”Voiko kulttuurin kuluttamisella ja liikkumisella olla merkitystä ikääntyvien toimintakykyyn, asumiseen ja palvelutarpeisiin?"
”Saisimmeko säästöjä ennakoivilla nuorten ja ikääntyvien palveluilla sosiaali- ja terveyspuolen yhä kasvaviin pahoinvointia korjaaviin menoihin?”
Mitä mieltä Sinä olet?
119 Pauliina Holm
”Uskotko, että nuorten koulutus ja työllistyminen on tärkeimpiä keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi?”
”Tekevätkö liikunta-, kulttuuri ja kansalaisjärjestöjemme sinunkin mielestäsi arvokasta työtä nuortemme hyväksi?”
”Voisiko painotuksemme olla perheiden hyvinvoinnissa; kulttuuri-, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksissa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa? ”
”Voiko kulttuuriharrastuksilla ja liikunnalla vaikuttaa työhyvinvointiin ja jaksamiseen?”
”Miksemme tekisi enemmän yhdessä koulujen, liikunnan, kulttuurin, sosiaali- ja terveyspalveluiden, järjestöjen ja yritysten kanssa palveluiden ja asuinalueiden kehittämiseksi?”
”Eikö aikuisten vastuunotolla, lasten onnistumisen kokemuksilla sekä kodin ja koulun yhteistyöllä auteta lasten itsetunnon myönteistä kehitystä?”
”Eihän harrastusmaksujen tulisi eriarvoistaa perheitä ja lasten osallistumismahdollisuuksia?”
”Miksemme toteuttaisi palveluitamme enemmän myös verkkoon ja yhden luukun periaatteelle toimintatapoja uudistaessamme ja tehokkuutta hakiessamme?”
”Voiko kulttuurin kuluttamisella ja liikkumisella olla merkitystä ikääntyvien toimintakykyyn, asumiseen ja palvelutarpeisiin?"
”Saisimmeko säästöjä ennakoivilla nuorten ja ikääntyvien palveluilla sosiaali- ja terveyspuolen yhä kasvaviin pahoinvointia korjaaviin menoihin?”
Mitä mieltä Sinä olet?
119 Pauliina Holm
maanantai 24. syyskuuta 2012
Olen pian 38-vuotias koulutuspäällikkö Jyväskylän ammattiopiston Hyvinvointi ja kulttuuri-yksiköstä, kahden alakouluikäisen lapsen äiti. Asumme mieheni ja lastemme kanssa Mustalammella Jyväskylässä. Tämä alue asukkaineen on hyvä esimerkki yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisen meiningistä mm. isien perustaman jalkapallojoukkueen ja äitien pitämän urheilukerhon tai vaikkapa asukasyhdistyksen lapsille järjestämän Kotalampirockin ja hiihtokisojen muodoissa.
Itselleni tärkeää onkin jokaisen kuntalaisen mahdollisuus vaikuttaa omaan ja läheisen hyvinvointiin harrastamalla, liikkumalla, tai kulttuuritilaisuuksissa käymällä. Hyvinvointia tukevia palveluja ja osallistumismahdollisuuksia korostamalla säästämme varmasti pahoinvointia korjaavissa menoissa. Niitä tulisi tehdä yhä laajemassa yhteistyössä koulujen, liikunnan, kulttuurin, terveyspalveluiden, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa.
Lisää ajatuksia taas muissa teksteissä ja facebookissa, sekä kasvotusten keskustelemalla. Terveisin Pauliina "Hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta"
maanantai 17. syyskuuta 2012
Hurlumheimeininkiä Jyväskylässä?
Tänään Keskisuomalaisessa (18.9.2012) oli osuva kirjoitus ”Ay-demari jättää valtuuston”. Reijo Laitinen kommentoi, että ”Jyväskylässä on vähän hurlummeininkiä, että jossain vaiheessa talous vain asettuisi kohdalleen. Valtuutetuilla on kokonaisvastuu budjetista”.
Tärkeä näkökulma Reijolla oli se, että kunnallispolitiikka on yhteistyötä, se vaatii myös kompromisseja. Niinhän se tahtoo olla muuallakin; kodissa, töissä, koulussa. Yhteen hiileen puhaltamalla, erilaisia ratkaisumalleja tuomalla ja toisia arvostavalla otteella on helpompaa saada vaikeitakin päätöksiä aikaan. Saisimmeko me siis yhdessä käännettyä ajattelua hyvinvointia tukeviin toimiin aina pahoivoinnin vaikutuksia korjaavien painottamisen sijaan?
Lukioverkko puhututtaa ja herättää monenlaisia tuntoja ja tunteita. Minua mietityttää toisen asteen koulutuksen tulevaisuuskehitys, yhteiskuntatakuun toteuttaminen, aloituspaikkojen valtakunnallinen jakautuminen suhteessa Jyväskylään, valtionosuuden muutokset ja samaan aikaan suuret paineet lukioverkkoinvestointiin ja sen maksamiseen. Toivottavasti koko ikäluokka otetaan ratkaisuissa huomioon, myös ammatillinen koulutus ja sen tulevaisuusnäkökulmat. Eikä ainakaan meidän pieniä oppijoita tulisi unohtaa. Hehän ovat aikanaan toisen asteen opiskelijoita sekä meidän osaava ja toivottavasti myös hyvinvoiva työntekijäjoukko.
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
Keskusteluja Ihmisten kylässä - jyväskyläläisten ajatuksia launtailta
Eilen lauantaina valmistauduttiin kuntavaaleihin taas Kävelykadun tapahtumin. Teltat koottiin ja kahvikupposen kera keskusteltiin jyväskyläläisiä askarruttavista asioista. Eri puolueiden uusia ja vanhoja ehdokkaita oli koolla ja kuulumisia vaihdettiin eri telttojen välillä hyvässä yhteishengessä. Yhteistyötä tarvitaankin yhä enemmän tulevien taloushaasteiden edessä.
Kävin erittäin opettavaisia ja ajatuksia herättäviä keskusteluja erityisesti muutaman ikääntyneen minulle ennestään tuntemattoman jyväskyläläisen kanssa. Puhuimme vastuunotosta, niin taloudessa kuin jokaisen kuntalaisen itsestä huolehtimisessa. Siten voimme huolehtia myös toisistamme, läheisistämme ja heikommassa asemassa olevista.
Pirteä noin 75-vuotias nainen tuli juuri kuntosalilta ja toivoi selviytyvänsä mahdollisimman pitkään kotona ja saavansa tarvittaessa hoivaa tai muuta tarpeellista apua sinne sitten jos ja kun tarve tulee. Ei kai laitoshoito voi olla ainoa painopisteemme tulevaisuudessa? kysyi hän. Ehdokkaanamme on myös terveydenhuollon asiantuntijoita ja mukaan liittyi Riitta-Maija ja keskustelumme rikastui entisestään. Terveillä elämäntavoilla, säännöllisellä liikunnalla ja kulttuuriharrastuksilla pirteä rouva kertoi meille voivansa ikäänsä nähden hyvin. Herra 80-v taas kertoi tekevänsä vapaaehtoistyötä ikäihmisten liikuttamiseen liittyen. Huoli lasten ja nuorten liikunnan puutteesta, keski-ikäisten huononevasta kunnosta ja vanhempien ja koulun esimerkin tärkeydestä nousi keskustelussa keskiöön. Huomasimme, että lähiliikuntapaikat koulujen yhteydessä oli meille molemmille tärkeä asia.
Toinen keskeinen teema Kävelykadulla oli nuorten syrjäytyminen ja työhön tekemiseen kannustaminen. Aihetta sivuttiin useasti aamupäivän aikana keskusteluissa. Erästä yrittäjää ihmetytti miten akateemisen koulutuksen saanut kolmekymppinen ei ole ollut valmistuttuaan vielä päivääkään töissä, tai miksei nuoria kannusteta ottamaan vaikkapa lyhyttäkin työtä työttömänä olemisen sijaan. Eriarvoisuus kasvaa ja ongelmat kertautuvat ja työttömyys periytyy sukupolvelta toiselle. Koulutus ja aktiivinen osallistuminen tuntui olevan monella ratkaisuesitys tähän.
Ketkä oikein maksavat eläkkeemme kysyi moni?Ja nuoremmat jyväskyläläiset ihmettelivät onko sellaista edes tulevaisuudessa lainkaan jos huoltosuhteemme on jo tällainen. Tärkeitä pohdintoja.
Kirjastoaihettakin sivuttiin. Jotta uusia kirjoja ja muuta aineistoa olisi jatkossakin saatavilla, totesi useampi että seiniä ja toimipisteiden määrää on varmaan tarkasteltava vaikkei se mukavalle tunnukaan. Onneksi on kirjastoautot, totesi eräs.
Pahoinvointia korjaavat menoa kasvavat. Eri ikäisten kanssa käymäni keskustelut kannustavat minua yhä enemmän painottamaan hyvinvointia, itsestä huolehtimisen, ennakoivan työn tärkeyttä ja sen roolia myös kunnan kulujen karsimisessa. Tiedämme monista tutkimuksista että suuri osa, ja nyt puhutaan sadoista miljoonista Suomessa, syntyy itse aiheutetuista syistä. Miten tämän Jyväskylä-laivan saisi kääntymään niin että panostaisimme ennakoivaan, hyvinvointia lisääviin palveluihin, tiedottamiseen, mahdollisuuksiin? Miten voimme ottaa paremmin vastuuta omasta ja läheistemme hyvinvoinnista?
sunnuntai 26. elokuuta 2012
Lainsuojattomat lapset - kuka kannattelee pienen oppijan reppua tulevaisuudessa?
”Lähes kaikkia muita keskeisiä peruspalveluja suojataan ja turvataan säädöksin paremmin kuin koulutusta. Niinpä koulujen ja kuntien väliset erot oppimistuloksissa sekä hyvä- ja huono-osaisuudessa ovat lähteneet kasvamaan.” sanoi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen eilen opetus- ja kasvatusalan KEOS-tapahtumassa Jyväskylässä. Hän puhui lainsuojattomista lapsista. Tilaisuuden avannut sivistysjohtaja Laila Landen puhui pienen oppijan opinpolusta ja yhteistyöstä tuon tien helpottamiseksi.
Mitä on työelämä kun nyt eskariin ja eppuluokalle lähteneet lapset valmistuvat ammattiin noin 2025-2030 vuosina? Mitä taitoja on tärkeä kehittää sen ajan tarpeisiin? Miten ennustaa tulevaisuutta? Mitä hyvää emme saa hukata heikonkaan kuntatalouden aikana? Miten ehkäistä syrjäytymistä? Pärjäämmekö vielä PISAssa?
Sosiaaliset taidot ja uuden oppimiskyky, luku- ja kielitaito ovat varmasti keskeisiä taitoja edelleen. Oppimisympäristöt ja oppimisyhteisöt voivat olla hyvinkin erilaisia kuin lapsuudessani tai tänä päivänä. Yksilöllisiä valintoja mahdollistavat opinpolut, toisaalta laadukkaat mahdollisuudet kaikille oppijoille varmistavat sen, että meillä on osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa eläkkeellä olevien palveluita tuottamassa.
Yksi on varmaa. Yhteistyötä tarvitaan vielä enemmän sivistystoimen, koulujen, kotien, järjestöjen, etsivän nuorisotyön, liikunta-,ja kulttuuriharrastusten kanssa. Lapsen opintien tukeminen lähtee meistä aikuisista. Välittäminen ja kannustaminen ei maksa mitään. Tarvitaanko siihenkin laki vai arvopohjamme vahvistamista? Toisistamme huolehtimista.
tiistai 14. elokuuta 2012
yhteenaatoksia ja rajatonta rohkeutta - Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän blogista
(Yhteenaatoksia ja rajatonta rohkeutta
julkaistu 11.8.2012 Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön blogissa)
Liitokset ovat vaalien pääteema” (HS 29.7.2012) Höh, onko niin? Se on tärkeää luottamushenkilömäärien sekä kunnan ja valtion roolien näkökulmasta. Tärkeämpi teema asukkaan vinkkelistä lienee perheiden arjen sujuvuus. Voidaanko tulevaisuutta rakentaa niin kuin ennen on ollut vai onko tehtävä muutoksia varmistaaksemme että se hyvä mitä on rakennettu voi kehittyä tulevaisuudessakin? Että se arki rullaisi…Olisi työtä, turvallisia kouluja ja mahdollisuus harrastaa. Ja huolehtisimme toinen toisistamme.
Muiksi teemoiksi lehti nosti palvelut, työpaikat, maankäytön, koulutuksen ja asumisen. Tärkeitä juttuja. Liittyiköhän ne sittenkin tuohon ensimmäiseen? Ministeri Virkkusen haastattelussa (KSML 11.8.2012) keskeiseksi asiaksi nousee asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuus. Siitähän tässä lienee kysymys.
Iltalehti (28.7.2012) uutisoi puolestaan että ”Suomi romahti” sillä lasten kehityksen indeksiä kuvaavan kansainvälisen raportin mukaan suomalaislasten hyvinvointi on laskussa. Helsingin sanomissa (11.8.2012) kerrottiin, että ”yhä useampi nuori jää eläkkeelle mielenterveysongelmien takia”. Liitokset kuulostavat pelottavalta, sillä muutos on ikävää. Romahtaminen taas tuntuu lopulliselta. Opinnoista ja työelämästä putoaminen on valtavan iso haaste.
Synkeiden otsikoiden jälkeen löytyy ehdotuksiakin. Parannettavaa asiantuntijoiden mielestä Suomessa on koulunkäyntiin, harrastusmahdollisuuksiin, neuvolajärjestelmään ja syrjäytymiseen liittyen. Eivätkö nämä juuri ole tärkeitä teemoja, ennen vaaleja ja niiden välillä? Kotona, koulussa, kaupungilla. Palvelujen toteuttaminen. Tuki. Välittäminen. Nimenomaan lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävien toimintatapojen varmistaminen. Kerho, liikunta, taideterapia ja moniammattillinen varhainen tuki pitää nuoren kiinni opinnoissa ja työelämässä. Mahdollisuus keskusteluun ja osallistumiseen voi ehkäistä masennusta.
Miksi lehdet eivät otsikoi enemmän positiivisia näkökulmia ja asioita? Niitä asioita olisi helpompi kehittää muuttuvassakin toimintaympäristössä. Ja saada vahvistusta hyvälle suunnalle. Ei kai sellainen muutos voi olla hankalaa kuntapäättäjillekään? Pahoinvoinnin sijaan satsaisimme hyvinvointiin ja säästäisimme näin korjaavista palveluista. Se voi joskus vaatia liitoksia, ainakin ”yhteenaatoksia”, rajojen ylittämistä siis. Nykyistä enemmän yhteistyötä kunnan, kolmannen sektorin, järjestöjen ja yrittäjien kanssa. Jyväskylässä todentotta on osaamista, tekijöitä ja potentiaalia.
Onko mentävä kauas nähdäkseen lähelle? Suomesta ja Jyväskylästä haetaan oppia ainutlaatuisesta koulutusjärjestelmästä. Emmehän vain ole menettämässä peruspilareita itse? Laadukasta oppimista, sivistystä, kulttuuria, liikunnan iloa, lapsista ja nuorista välittämistä. Lukutaitoa, hyvää kuntoa, mahdollisuutta menestyä kulttuurin, urheilun tai tieteen saralla.
Näkökulmia ja ajatuksia on lupa muuttaa, suunnitelmia päivittää, siinä kun maailmakin muuttuu. Päällekkäisiä toimintatapoja ja järjestelmiä voisi jättää pois ihan reilusti. Riitelyn sijaan pitäisi uskaltaa hakea ratkaisuja Se on helpompaa jollei pelätä yritystä ja erehdystä. Haetaan luovia, erilaisia toimintamalleja. Yhteistyötä. Nämä toimintatavat eivät ole rahasta kiinni. Halusta pikemminkin. Satsataan kulttuuriin ja liikuntaan, lapsiin ja nuoriin. Näistä teemoista presidenttimmekin, Sauli Niinistö, puhuu. Syrjäytymisen ehkäisemisestä. Mitä vähemmän on pahoinvointia, sen paremmin kaikki voivat.
Usein kulttuuriharrastaminen, niin populaari kuin korkea-sellainen,(joiden vastakkainasettelu taas valitettavasti nousi keskusteluun ministeri Arhinmäkeen ja kesätapahtumiin liittyen), vaatii sitoutumista, pitkäjänteistä yhteistyötä ja osallistumista. Osallistujalleen ja ympäristölleen, läheisille, yleisölle se tarjoaa nautinnon, ilon tai erilaisten tunteiden ilmaisukanavan. Kulttuurista voimme saada voimaa arkeen, erilaisiin elämäntilanteisiin ja sen avulla voimme käsitellä vaikeitakin asioita ja toipua sairauksista. Niitäkin jokaisen elämään väistämättä joskus kuuluu.
Ollaan rohkeita, vaikka edessä on vaikeitakin päätöksiä. Kuten apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö kehotti Keskisuomalaisessa vähän aikaa sitten olemaan. On uskallettava muuttua ja muuttaa toimintamalleja. Tai ollaan vielä rohkeampia! Kuten Nalle Puh filosofoisi. Haetaan ratkaisuja, toimitaan yhdessä. Avoimesti. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt, eri puolueen edustajat, asukkaat, nuoret ja vanhat, liikunta ja kulttuuri, koti ja koulu…
Hyviä esimerkkejä rajojen ylittämisestä, yhteisestä tilojen ja osaamisen käytöstä löytyy, kuten Palokan koulukeskus ja sen yhteydessä avautuva kirjasto. Tai Veturitallit. Kulttuurin ja nuorison yhteenliittymä. Asiat tarvitsevat ihmisten yhteenaatoksia ja rohkeutta, tulevaisuuden teknologiankin hyödyntämistä. Palveluiden järjestämistä sen verran tehokkaasti ja ennakoitavien tarpeiden mukaan, ettei meidän lapsemme joudu maksamaan loputtomasti meidän velkojamme.
”Ajatteles, jos joku puu kaatuisi kun me olemme sen alla!" "Ajatteles jos ei kaadu", sanoi Nalle Puh pitkään harkittuaan.
sunnuntai 29. heinäkuuta 2012
Kulttuurista ja liikunnasta hyvinvointia - resepti kuntalaisille ja päättäjille
"Kulttuurista ja liikunnasta hyvinvointia" - resepti kuntalaisille ja päättäjille
Teksti julkaistu Jyväskylän kokoomuksen kunnallisjärjestön "Luottamushenkilöiden puheenvuoro"-blogissa 5.3.2012.
Yhä useampi lapsi liikkuu yhä vähemmän. Moni nuori on syrjäytynyt ja luku nousee edelleen. Monen aikuisen voimavarat eivät riitä omastakaan hyvinvoinnista huolehtimiseen. Pahoinvointiamme korjaavien toimien menot kasvavat. Eikä rahaa tunnu olevan koskaan riittävästi. Johtuisiko se siitä ettemme pääse ongelmien ytimeen ja muuttamaan suuntaa riittävän ajoissa?
Kulttuurin, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys on osoitettu niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin tutkimuksissa. Kulttuuri, taidekasvatus ja liikunta luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle ja voi estää syrjäytymistä eri ikäkausina sekä erilaisten väestöryhmien keskuudessa. Kulttuurilla ja liikunnalla on tervehdyttäviä vaikutuksia. Niiden avulla voidaan vähentää sairaalavuorokausia ja auttaa toipumisessa, sekä ennaltaehkäistä fyysistä ja henkistä pahoinvointia kaikkine lieveilmiöineen.
Leivoimme lasten kanssa laskiaispullia ja niitä pyöritellessämme pohdin miten hyvä pulla tehdään? Voisiko hyvinvointiinkin löytyä reseptiä? Mietin mitä se sisältäisi ja kuinka jokaisella on osuutensa ja toisaalta vastuunsa lopputuloksesta. Jos jokin aines on vähissä, on meillä mahdollisuus ja suorastaan velvollisuus auttaa toinen toistamme. Vähän kuin meidän leipoessamme: yksi vaivasi taikinan, toinen oli näppärä pullanpyörittäjä ja voiteli pullat, kolmas vahti uunia ja valmisti täytteet. Kaikkien kädet olivat vuorollaan taikinassa ja opimme toinen toiseltamme.
Kulttuurista ja liikunnasta hyvinvointia - perusainekset ja mitat (suluissa): 1 Yhteistyötä ja hyviä käytänteitä yli eri toimialojen. (Tarvitaan nykyistä enemmän.) 2 Kokonaisuuksien ja asiayhteyksien hahmottamista. (Satsataan ennaltaehkäisyyn enemmän, se kannattaa varmasti) 3 Uskallusta, rohkeutta, intoa ja uusia ajatuksia.(Tätä ei voi olla koskaan liikaa!) 4 Kaiken ikäiset kuntalaiset, erityisesti nuoret, ja yhteistyötahot mukaan. (Varmistettava kanavat, forumit ja osallistumisen monipuoliset mahdollisuudet ja erilaiset toteutustavat) 5 Ratkaisukeskeisyyttä ja vaihtoehtoja ongelmien painottamisen sijaan. (Mitä enemmän tätä, sitä helpommin päästään hyvään lopputulokseen)
Kulttuuria ja liikuntaa tarjotaan ja nautitaan säännöllisesti; 2-3 kertaa pari tuntia kerrallaan on suositeltava henkilökohtainen viikkoannos. Kukin voi vaikuttaa omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään. Erityisesti päättäjien on syytä tutustua toimijoihin sekä tulevaisuutta hahmottaviin kirjasto-, liikunta-, ja nuorisoverkkoratkaisuihin tarkemmin. Lisätietoa löytyy esimerkiksi kaupungin nettisivuilta.
Parhaan tuloksen saa nauttimalla kulttuuria ja liikuntaa yhdessä läheisen, ystävän, sukulaisen, naapurin tai vaikkapa työyhteisön jäsenten kesken. Reseptin perusaineksia kannattaa sekoittaa muihinkin toimialoihin.
Pauliina Holm, Jyväskylän kulttuuri-,liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
Lepoa, liikuntaa ja kulttuuria aivoille
Lepoa, liikuntaa ja kulttuuria aivoille
kirjoitus julkaistu Kukkulan kaiussa keväällä 2012
Kulttuurin, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys on osoitettu niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin tutkimuksissa. Samaan aikaan tiedämme että yhä useampi lapsi liikkuu yhä vähemmän.
”Liikunta on lääkettä” luki Kyllön terveysaseman seinällä. Samaa todisti myös tänä keväänä Jyväskylässä pidetyt veteraanien maailmanmestaruuskisat. Urheilu ja liikkumisen riemu yhdisti eri ikäisiä ja eri puolelta maailmaa tulleita osallistujia. Keskustellessani järjestön australialaisen puheenjohtajan kanssa olin yhä vakuuttuneempi siitä että säännöllinen liikkuminen palkitsee, ei vain mitalein, vaan oman osallistumiskyvyn ja elämänlaadun säilyttämisenä yhä vanhemmaksi. Voimme laskea jokaisen sairaalassa vietetyn vuorokauden tai tutkimuksen hinnan. Naapurimme, mummimme, puolisomme, ystävämme tai lapsemme kannalta parempaa elämänlaatua, kivuttomampaa päivää, omassa kodissa pärjäämistä, aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista, ei taas voi rahassa mitata.
Tapio Korjus Huippu-urheilun muutostyöryhmän ja Keski-Suomen urheiluakatemian kiertueella maaliskuussa muistutti seminaariin osallistuneille urheilijoille ja liikuntajärjestöjen edustajille että ”Paras palautumisväline on uni”. Tuo ohje sopii meille kaikille. Elämänhallintataidoissa, kuten nukkumaanmenoajoissa olen työssänikin nuorten parissa huomannut olevan petraamista. Itsestään selvää ei ole säännöllisen rytmin tärkeys kuten se, että yö käytetään nukkumiseen, eikä esimerkiksi pelaamiseen. Ainoastaan aivojen hyvinvoinnista huolehtimalla voi oppia uutta kehon palautumisen lisäksi.
Keltinmäen koulu osallistui Nuori Suomen liikuntaseikkailu- kampanjaan. Poikamme, kuten 172 000 suomalaista lasta ja nuorta, merkitsi ylös päivittäisen liikunnan ja hyötyliikunnan määrän. Myös vanhempia kannustettiin liikkumaan ja ohjaamaan lastaan terveelliseen arki- ja hyötyliikuntaan. Asuinalueellamme on varsin hyvät ulkoilu- ja liikkumismahdollisuudet niin talvella kuin kesällä. Myös koulun rooli on tärkeä aktiiviseksi liikkujaksi kannustamisessa.
Tutkimusten mukaan harrastukset edistävät terveyttä. Keskisuomalaisessa 24.4.2012 neurologian dosentti Markku T.Hyyppä ihmettelee miksei harrastuksia pidetä terveystekijänä, vaikka useat tutkimustulokset ovat osoittaneet harrastusten pidentävän elinikää 2-3 vuotta. Kuorolaulu on hyvä esimerkki hyödyllisestä ja yhteisöllisestä harrastuksesta josta saa mielihyvää niin itselle kuin muille. Hyypän mukaan harrastaminen kannattaa aloittaa jo varhaislapsuudessa. Opittuja taitojahan käytämme myös aikuisena. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Uuden oppiminen ja osallistuminen aktivoi aivoja ja vähentää osaltaan riskiä sairastua. Jyväskylässä on tarjolla monenlaisia kulttuurinharrastamiseen osallistumisen muotoja kaiken ikäisille.
Tyttäreni luki uskonnon kokeeseen johon kuului 10 käskyä ja kultainen sääntö eli mitä tahdotte tehtävän teille tehkää se myös heille. Mietin läksyjä kuunnellessani miten valtava merkitys kodin, ystävien, lasten opettajien, meidän kaikkien aikuisten välittämisellä, rajojen asettamisella, esimerkillä ja osallistumisella on. Kuitenkin pahoinvointiamme korjaavien toimien menot kasvavat koko Suomessa. Eikä rahaa tunnu olevan koskaan riittävästi kasvaviin palveluntarpeisiin. Johtuisiko se siitä ettemme pääse ongelmien ytimeen ja muuttamaan suuntaa riittävän ajoissa ennaltaehkäisevään suuntaan? Lapsiin ja nuoriin, liikuntaan ja kulttuuriin sekä laadukkaaseen opinpolkuun satsaamalla syntyy tulevaisuuden todellisia säästöjä.
Hyvinvointiin satsaamiseen tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä, läheisistämme ja itsestämme välittämistä ja tulevaisuuden ennakointia. Tiedämme edessämme olevan tiukkoja kuntatalouden vuosia. Joudumme tarkastelemaan joitakin palveluverkkojamme ja toimintamallejamme kriittisestikin. Kulttuuri, taidekasvatus ja liikunta luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle ja voi estää syrjäytymistä kaikenikäisten väestöryhmien keskuudessa. Niiden avulla voidaan vähentää sairaalavuorokausia ja auttaa toipumisessa, sekä ennaltaehkäistä fyysistä ja henkistä pahoinvointia kaikkine lieveilmiöineen.
keskiviikko 29. helmikuuta 2012
Liikuttaako? kolumni Kukkulan kaiussa
Kolumni Kukkulan Kaiku syksy 2011
Syksyiseen talousarviokeskusteluun taas sopinee teema: kuumia tunteita, kylmiä aaltoja. Enkä puhu nyt vain Aaltoalvarin remontin synnyttämistä tunnekuohuista. Hyvä että kunnostetaan. Vaikka se vaatiikin käyttäjiltä venymistä. Ajattelin pikemminkin maailmantalouden ja kuntien tilannetta. Emme voi elää kuin Kennostoliitossa, Munamiestä mukaillen, pienessä pesässä. Vaikutukset ulottuvat meihinkin. Siitä voimme mennä takuuseen.
Keskisuomalaisen (8.9.2011) tekemän kyselyn mukaan jyväskyläläisten suosituin laji on jääkiekko. Viime keväänä Jyväskylän kaupungin liikuntaverkkoselvitystä lukiessani ja kuntalaisfoorumia vetäessäni minulle selvisi mikä on jyväskyläläisten suosituin liikuntaväline. Jääkiekkomaila se ei ole. Eikä jalkapallo, tai kahvakuula, eikä edes pesäpallo. Se on koira! Ilman näitä lemmikkejä olisi kuntomme romahtanut. Selvityksestä selvisi monta muutakin asiaa ja siitä saa hyviä eväitä esimerkiksi liikuntareittien ja -alueiden toteutukseen.
Olen loppukesästä pohtinut kovasti musiikin voimaannuttavaa roolia. Monilla tanssilavoilla ja kodeissa on kitara soinut surua Topi Sorsakosken poismenon johdosta. Musiikilla on vahva voima. Sen kautta voi työstää erilaisia tunteita. Sen avulla voi liikuttaa ja meillä on lupa myös liikuttua.
pauliina.holm@elisanet.fi Mustalampi Kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja, Jyväskylä
ps. kirjoitin tätä junassa Helsingistä takaisin kotiin 8.9.2011. Sen jälkeen on paljon tapahtunut. Kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan käsittelemiin asioihin voi tutustua osoitteessa: http://www.jkl.fi/hallinto/lautakunnat/kulttuuri-liikunta-januorisolautakunta . Ilahdun kovasti myös keskusteluista ja yhteydenotoista. Kiitos tähänastisista rakentavista ehdotuksista ja palautteesta!
Kuumia aaltoja, kylmiä väreitä. Tällä teemalla juhlistaa 50-vuotias kaupungin teatterimme juhlavuottaan. Sehän on teatterin j a laajemmin kulttuurin tarkoitus; toimia tunteidemme kanavana, elämyksiä tuoden, itkettäen, naurattaen. Tervehdyttäen.
Syksyiseen talousarviokeskusteluun taas sopinee teema: kuumia tunteita, kylmiä aaltoja. Enkä puhu nyt vain Aaltoalvarin remontin synnyttämistä tunnekuohuista. Hyvä että kunnostetaan. Vaikka se vaatiikin käyttäjiltä venymistä. Ajattelin pikemminkin maailmantalouden ja kuntien tilannetta. Emme voi elää kuin Kennostoliitossa, Munamiestä mukaillen, pienessä pesässä. Vaikutukset ulottuvat meihinkin. Siitä voimme mennä takuuseen.
Tarkasteltaisiinko toimintojen vaikuttavuutta ja taloutta siis suuremmilla silmälaseilla tasaisen tyytymättömyyden säästötaulukon sijaan? Laajemmalle ja kauemmas tulevaisuuteenkin päin. Voisiko pieni häntä liikuttaa isoa koiraa parempaan kuntoon? Pahoinvoinnin korjaamisen sijaan mentäisiinkin hyvinvointipää edellä. Ennakoiden ja ennaltaehkäisten, toimintaprosesseja tarvittaessa uudistaen. Pieni ja ketterä häntä tietenkin tässä yhteydessä on kulttuuri, liikunta ja nuorisopalvelut sekä perheiden valinnan mahdollisuudet. Jos häntä voi hyvin, ehkä vanttera kroppakin liikkuisi kevyemmin.
Keskisuomalaisen (8.9.2011) tekemän kyselyn mukaan jyväskyläläisten suosituin laji on jääkiekko. Viime keväänä Jyväskylän kaupungin liikuntaverkkoselvitystä lukiessani ja kuntalaisfoorumia vetäessäni minulle selvisi mikä on jyväskyläläisten suosituin liikuntaväline. Jääkiekkomaila se ei ole. Eikä jalkapallo, tai kahvakuula, eikä edes pesäpallo. Se on koira! Ilman näitä lemmikkejä olisi kuntomme romahtanut. Selvityksestä selvisi monta muutakin asiaa ja siitä saa hyviä eväitä esimerkiksi liikuntareittien ja -alueiden toteutukseen.
Jyväskylän kaupunki kannustaa nuoria liikkumaan mm. LiikuntaLaturin avulla. Se on 13–19–vuotiaille nuorille suunnattu uusi tapa lähteä liikkumaan ilman pakkoa ja kausimaksuja. Lajikirjo vaihtelee joukkuelajeista sirkukseen, capoeirasta footbagiin sekä parkouriin ja tanssiin. Urheiluseurojen ja taiteen perusopetuksen toimijoiden arvokasta ja monipuolista tarjontaa unohtamatta. Tai Pipan. Valinnanvaraa siis on.
Olen loppukesästä pohtinut kovasti musiikin voimaannuttavaa roolia. Monilla tanssilavoilla ja kodeissa on kitara soinut surua Topi Sorsakosken poismenon johdosta. Musiikilla on vahva voima. Sen kautta voi työstää erilaisia tunteita. Sen avulla voi liikuttaa ja meillä on lupa myös liikuttua.
pauliina.holm@elisanet.fi Mustalampi Kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja, Jyväskylä
ps. kirjoitin tätä junassa Helsingistä takaisin kotiin 8.9.2011. Sen jälkeen on paljon tapahtunut. Kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan käsittelemiin asioihin voi tutustua osoitteessa: http://www.jkl.fi/hallinto/lautakunnat/kulttuuri-liikunta-januorisolautakunta . Ilahdun kovasti myös keskusteluista ja yhteydenotoista. Kiitos tähänastisista rakentavista ehdotuksista ja palautteesta!
tiistai 28. helmikuuta 2012
valtakunnalliset kirjailijapäivät Jklssä- avaussanoja
valtakunnalliset kirjailijapäivät Jklssä 2/2011 avaussanat
”Kun sä yrität,
sä osaat, sä pystyt.
Kun sä ryhdyt
sä osaat.
Sen tajuat, kun pari kertaa kokeilet.
Luotat vain.
Sä vedät esityksen kun keskityt.”
Tervetuloa kirjoittajayhdistysten valtakunnallisiin talvipäiviin Jyväskylään, jossa samaiset ammattikirjoittajia ja harrastajia yhteen kokoavat päivät järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1964.
Jyväskylän kaupungin edustajana, Kulttuuri,- liikunta,- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana, minulla on ilo avata illan tilaisuus.
Mietin sopivaa sitaattia, riimiä, runoa tai ajatusta tähän alkuun. Mikä tekisi parhaiten oikeutta viikonlopun korkeatasoiselle annille? Mistä sanoissa, kirjoittamisessa, tarinoissa oikein on perimmiltään kyse? Miten lukija tai kuuntelija sanat tulkitsee ja mitkä asiat tulkintaan vaikuttavat? Entä kirjailijan näkökulma?
Pysähdyin miettimään asiaa. Mennäkö tietokoneelle ja hakea faktoja, lukuja liittyen kirjoittamiseen, lukemisen ja sanataiteen harrastamiseen, rahoitukseen, kirjastoverkkoihin ja kulttuuripoliittisiin linjauksiin. Jyväskylän merkitykseen suomen kielen aseman ja opetuksen kaupunkina. Vai hakea kaapista tuttu pieni, punainen kangaspäällysteinen muistikirja, joka sisältää post it lappuja ja sanomalehden reunasta repäistyjä paperinpaloja. Päädyin jälkimmäiseen, jätin faktat ja annoin tilaa tunteelle.
”Kun sä yrität,
sä osaat, sä pystyt.
Kun sä ryhdyt
sä osaat.
Sen tajuat, kun pari kertaa kokeilet.
Luotat vain.
Sä vedät esityksen kun keskityt.”
Lukemani pätkä, tässä tapauksessa laulun säe, oli tyttäreni pari vuotta sitten tekemä hänen ollessaan 6-vuotias. Tuohon muistikirjaan olen kirjoittanut ja siirtänyt lasteni ajatuksia, huomioita ja lauluja arkisissa tilanteissa muutaman vuoden ajalta ennen kuin he itse alkoivat kirjoittaa ja piirtää tarinoita ylös.
Ylöskirjoitetut ja tallennetut sanat ovat arvokkaita kirjoittajalleen ja lukijalle. Ne herättävät muistoja, tunteita, ne kuvaavat aikaamme, tallentavat kulttuuriperimäämme, toimivat siltana sukupolvien välillä ja auttavat meitä ymmärtämään toisiamme ja ehkä myös itseämme paremmin. Kirjailija, tarinankertoja, sanoittaja tuo yleisölle mahdollisuuden omien tulkintojen tekemiseen, tunteiden kokemiseen omista kulttuurisista ja tiedollisista lähtökohdista. Tekstit elävät kirjoitettuina, soivat sanoina lauluissa, niitä tulkitaan näytelminä teattereissa. Sana ylittää taiteen rajoja. Se on sivistyksemme tukipilari.
Sen vuoksi paras käyttöliittymä lienee edelleen ja tulevaisuudessakin kirja.
Det nordiska idrottsutbytet -juhlapuhe ruotsiksi
Det Nordiska idrottsutbytet i Jyväskylä 30.6.-4.7.2011
(juhlapuhe pohjoismaisten ystävyyskuntien yleisurheilukilpailujen yhteydessä, puhekieli ruotsi)
(juhlapuhe pohjoismaisten ystävyyskuntien yleisurheilukilpailujen yhteydessä, puhekieli ruotsi)
Kärä vänner från våra vänorterna,
"Livet är en lång sikt kommer att visa sig starkare än ämnet"
Igår kväll undrar jag vad det skulle vara bra att säga i dag?I Harju stadion Det var var en livlig sport åsikt, åska, bra resultatet och gemenskapp.
Många av er har deltagit i det nordiska idrottsutbytet under flera år och vet historien. "Livet är en lång sikt kommer att visa sig starkare än ämnet"
Sitatet är från akademiker Alvar Aalto vem är internationellt, kanske den mest kända personen från Jyväskylä. Denna fras passar bra i dag, tycker jag.
I februari i år startade en ny kultur, idrotts-och ungdomsnämnden, som kallas superkommittee. Det är sant att kommittee arbetar superviktiga frågor, både fysiskt och psykiskt välbefinnande.
Vi har bra samarbete med möjlighet att höras och ses i andra större affärsområden, tillsammans, lära av varandra och utveckla och skapa nya fördomsfria saken. Så som kommer att fortsätta till Jyväskylä är bra, det bästa stället att bo, leva och njuta. Ekonomiskt stöd, och framför allt, stödjande atmosfär som tillåter oss att fortsätta att öka topparna av sporten och kulturen.
Jyväskylä-regionen är ca 200 sport-och idrottsföreningar och förbund. Sport organisationer är viktiga partners. Jyväskylä är känd som en stad med idrott på nationell och internationell nivå liksom
bra övning så långt som möjligt i staden och idrottshögskolan fakulteten anledning. Många av Finlands toppidrottare studerar och bor i Jyväskylä. Många av stadens framgångsrika idrottare har en första inblick i internationella tävlingar genom Nordiska tävlingen.
Internationalism och mångkulturalism är viktiga speciellt för våra ungdomar. Kultur, idrott, evenemang och projekt genom, har vi möjlighet att stärka språkkunskaperna och få internationell erfarenhet. Vänorter är ett exempel på internationellt samarbete och betydelsen av händelser för deltagarna.
Jyväskylä stadt har 12 vänorterna runt om i världen. I Norden, med dig, har verksamheten alltid varit mycket stark speciellt i de kulturella och fysisk aktivitet. Det visas också i Jyväskylä. Vi har Stavanger Park i Viitaniemi, Ilmarinen gatan från det lilla torget är uppkallat efter vänort i Eskilstuna.Vesilinna Tornet klockan, som ligger här, är en gåva från den staden Eskilstuna.
Jag hoppas att ungdomar och vuxna har vi haft en lyckad helg i Jyväskylä. och samarbete kommer att fortsätta framåt, nästa år ses i Stavanger. Har själv varit lärorik och rolig händelse, fick jag en passion för att använda det svenska språket, och vidare studieras. Nästa gången vi ses, det vill vara lättare att kommunicera.
Jag vill tack så mycket samarbete och engagemang från händelsen framför dig har gjort. Samarbetet har makten och bär minnen av långa "Livet är en lång sikt kommer att visa sig starkare än ämnet" Tack.
Sprit reveals to remain stronger-avaussanat
“The Spirit reveals to remain stronger than the matter upon a time”
(avaussanat Kulttuuritutkaseminaarissa 2/2011 Jyväskylässä, puhekieli englanti)
On the behalf of the City of Jyväskylä, as a Chairman of the committee of Cultural-, Youth and Sport Affairs, I am delighted to open Kulttuuritutka- seminar today. Welcome to Jyväskylä.
I would like to tell few words about our city and importance and the connections within culture, youth and sport affairs.
Jyväskylä City Council approved the revised Education and Culture Services Ordinance. The new ordinance became effective February 1st, this Year. City Council decided that instead of earlier three different Committees, the new Culture, Youth and Sports Committee will consist of 13 members and thesub divisions of the committee will consist of 13 members.
Local newspaper named new Committee as Super committee. I agree. Its impressiveness and role increasing well-being, especially among young people, is super important.
The task of committee of Cultural-, Youth and Sport Affairs is to create the preconditions for high-quality cultural, youth, arts and sport activities that reach all citizens, as well as to engage in international co-operation. It supports local knowledge of culture, individual creative work and native cultural traditions.
Access of young people to culture as actors and users can reinforce awareness of sharing a common cultural heritage and their participation in society.
Involvement in cultural and sport activities promote active citizenship. It can allow children and young people to express their creativity and contribute to their personal development and their feel of belonging to a community.
Jyväskylä is safe and pleasant to live in. We are cosy and international, youthful and innovative at the same time. Not least because our young age structure and number of students. We are the home for a large variety of cultural activities such as concerts, festivals, museums and theatres.
In Jyväskylä, art as a hobby, can be started even before school age and continued until a professional qualification is attained. Basic education in the Arts for children and young people is provided in music, dance, visual arts and craft, theathre and wordart, moreover not forget Kulttuuriaitta and its role of reaching many groups of children.
Jyväskylä offers many free time activities, events and concerts that are available for teenagers. These are offered by the city’s youth services as well as various organisations, cultural associations, sports clubs and the teenagers themselves.
The operation of the youth services is based on professionalism, involvement, abstinence from intoxicants, a sense of community, multi-culturalism and cooperation
Through the Jyväskylä Youth Council and the groups operating at youth centers, teenagers can voice their opinions and cooperate to have an impact on the matters relevant to their neighbourhood as well as the society in general.
Jyväskylä is also a sport paradise for all interested in physical well-being. The city encourages everyone from babies to the elders to adopt an active lifestyle. There are a great number of disciplines to choose from whether your interest lies in serious competition or just gentle exercise.
We have 450 sport venues that range from multipurpose halls to nature tracks. Top athletes can prepare for competition in about 70 different sports thanks to well-equipped training facilities and high-quality coaching.
Involvement in cultural and sport activities promote Childrens creativity and citizenship. At the same time Culture and Sport plays a key role in raising the image and public awareness of the city.
As Architech Alvar Aalto said, freely translated
"The Spirit reveals to remain stronger than the matter upon a time"
I think its so true today. And tomorrow.
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
yhteistyötä yli rajojen - puhe suomalais-venäläisen taideleirin osallistujille
(Puhe kesällä 2011 suomalais-venäläisen taideleirin osallistujille, tulkkaus venäjäksi)
Tervetuloa Jyväskylään, suomalais-venäläisen Kimara-taideleirin osallistujat
erityisesti halun toivottaa tervetulleeksi jaroslavlilaiset ystävämme, te nuoret ja leirin ohjaajat.
Jyväskylä on nuorekas kaupunki, tyypillisin jyväskyläläinen on 23-vuotias. Meillä on paljon opiskelijoita Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston ansiosta. Osin senkin vuoksi meillä on aktiivista ja uusiutuvaa kulttuuria, erilaisia tapahtumia kaupungin kulttuuripalveluiden ja taidelaitosten, kaupunginteatteri, Jyväskylä sinfonia, museot, taiteen perusopetuksen toimijat lisäksi.
Jyväskylässä on aktiivista kulttuuritoimintaa. Se näkyy ja kuuluu tapahtumina.
Kaupungin kulttuuripalvelut luo edellytyksiä taiteen ja kulttuurin tekemiselle ja kokemiselle järjestämällä kulttuuritarjontaa ja -tapahtumia sekä tukemalla kulttuuritoimintaa, kolmannen sektorin toimijoita, yhdistyksiä ja tapahtumia. Se vastaa seudullisesta lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitan toiminnasta, johonka tämäkin kansainvälinen ja monitaiteinen yhteistyö kuuluu.
Kulttuuriaitta tuo taiteen ja kulttuurin iloa lasten ja nuorten arkeen. Kulttuuriaitta on osa valtakunnallista lastenkulttuurikeskusten verkostoa. Taikalampun tavoitteena on lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden tukeminen ja taidekasvatuksen saavutettavuuden parantaminen.
Kulttuuriaitta mahdollistaa taiteilijavierailut ja taidetyöpajat kouluissa ja päivähoidossa sekä madaltaa opettajien ja päivähoitohenkilökunnan kynnystä tarttua taiteen keinojen käyttämiseen omassa työssä.
Työpajat toimivat ”taiteilija taloon” -periaatteella, jolloin taiteilija ohjaa työpajoja koulussa ja päivähoidossa, siis siellä missä lapsetkin ovat! Työpajoja ja koulutuksia järjestetään myös taidelaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden tiloissa ympäri Kulttuuriaitan toimialuetta.
Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.
Opiskelun voi yleensä aloittaa 3-4-vuotiaana. Jyväskylässä taiteen perusopetusta on tällä hetkellä saatavana seitsemällä eri taiteen alalla: arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa, sanataiteessa, tanssitaiteessa ja teatteritaiteessa.
Nuoret on otettu kaupungissamme mukaan aktiivisina toimijoina, osallistujina. Heille on suunnattu erikseen myös muuta toimintaa, harrastusmahdollisuuksia kuten liikuntaa, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Yhteistyötä Jaroslavlin ja Jyväskylän välillä on tehty aiemminkin kulttuurin ja kuvataiteen puolella. Nyt teidän yhteistyönne tuloksia saadaan ihailla yönäyttelyssä viikonloppuna. Myös kuvataidekoululla ja Jaroslavlin aukiolla järjestettävät taidetyöpajat koskettavat meitä laajempaa osallistujajoukkoa. Onnistuimme tilaamaan kesäkuulle harvinaisemman lämpöisen ja aurinkoisen sään. Maisema, luonto, kaupunki ja kaupunkilaiset näyttäytyvät kesäisissä tunnelmissa.
Toivotan Jyväskylän kaupungin puolesta, kulttuuri,-liikunta,- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa teille onnistunutta yhteistyötä ja elämyksiä kulttuurin parissa.
Tervetuloa Jyväskylään, suomalais-venäläisen Kimara-taideleirin osallistujat
erityisesti halun toivottaa tervetulleeksi jaroslavlilaiset ystävämme, te nuoret ja leirin ohjaajat.
Jyväskylä on nuorekas kaupunki, tyypillisin jyväskyläläinen on 23-vuotias. Meillä on paljon opiskelijoita Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston ansiosta. Osin senkin vuoksi meillä on aktiivista ja uusiutuvaa kulttuuria, erilaisia tapahtumia kaupungin kulttuuripalveluiden ja taidelaitosten, kaupunginteatteri, Jyväskylä sinfonia, museot, taiteen perusopetuksen toimijat lisäksi.
Jyväskylässä on aktiivista kulttuuritoimintaa. Se näkyy ja kuuluu tapahtumina.
Kaupungin kulttuuripalvelut luo edellytyksiä taiteen ja kulttuurin tekemiselle ja kokemiselle järjestämällä kulttuuritarjontaa ja -tapahtumia sekä tukemalla kulttuuritoimintaa, kolmannen sektorin toimijoita, yhdistyksiä ja tapahtumia. Se vastaa seudullisesta lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitan toiminnasta, johonka tämäkin kansainvälinen ja monitaiteinen yhteistyö kuuluu.
Kulttuuriaitta tuo taiteen ja kulttuurin iloa lasten ja nuorten arkeen. Kulttuuriaitta on osa valtakunnallista lastenkulttuurikeskusten verkostoa. Taikalampun tavoitteena on lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden tukeminen ja taidekasvatuksen saavutettavuuden parantaminen.
Kulttuuriaitta mahdollistaa taiteilijavierailut ja taidetyöpajat kouluissa ja päivähoidossa sekä madaltaa opettajien ja päivähoitohenkilökunnan kynnystä tarttua taiteen keinojen käyttämiseen omassa työssä.
Työpajat toimivat ”taiteilija taloon” -periaatteella, jolloin taiteilija ohjaa työpajoja koulussa ja päivähoidossa, siis siellä missä lapsetkin ovat! Työpajoja ja koulutuksia järjestetään myös taidelaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden tiloissa ympäri Kulttuuriaitan toimialuetta.
Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.
Opiskelun voi yleensä aloittaa 3-4-vuotiaana. Jyväskylässä taiteen perusopetusta on tällä hetkellä saatavana seitsemällä eri taiteen alalla: arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa, sanataiteessa, tanssitaiteessa ja teatteritaiteessa.
Nuoret on otettu kaupungissamme mukaan aktiivisina toimijoina, osallistujina. Heille on suunnattu erikseen myös muuta toimintaa, harrastusmahdollisuuksia kuten liikuntaa, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Yhteistyötä Jaroslavlin ja Jyväskylän välillä on tehty aiemminkin kulttuurin ja kuvataiteen puolella. Nyt teidän yhteistyönne tuloksia saadaan ihailla yönäyttelyssä viikonloppuna. Myös kuvataidekoululla ja Jaroslavlin aukiolla järjestettävät taidetyöpajat koskettavat meitä laajempaa osallistujajoukkoa. Onnistuimme tilaamaan kesäkuulle harvinaisemman lämpöisen ja aurinkoisen sään. Maisema, luonto, kaupunki ja kaupunkilaiset näyttäytyvät kesäisissä tunnelmissa.
Toivotan Jyväskylän kaupungin puolesta, kulttuuri,-liikunta,- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa teille onnistunutta yhteistyötä ja elämyksiä kulttuurin parissa.
Hyvinvointia ja elämänlaatua kulttuurista ja liikunnasta
(teksti julkaistu keväällä 2011 Keltinmäen, Mäyrämäen ja Mustalammen asukaslehdessä)
Tänä keväänä olemme äänestäneet. Muun Suomen parasta kuoroa etsiessä. Monen ilmiön ja menestyksen taustalla on pitkä ja määrätietoinen työ. Yhteistyön, yhteisön ja kannustavan ilmapiirin merkitys on suuri päämäärän saavuttamisessa. Tämä näkyy Jyväskylässä vahvan kuoro- ja muun kulttuurityön lisäksi liikunta ja urheilutoiminnassamme. Jyväskylä tunnetaan liikunta ja kulttuurikaupunkina. Eikä suotta.
Uuden helmikuussa aloittaneen, superlautakuntanakin kutsutun, kulttuuri-liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana, olen saanut ilon olla mukana niin palkitsemassa menestyneitä urheilijoitamme kuin seurata esimerkiksi nuorten Freestylen MM-kisoja Laajavuoressa tai voimistelun SM-kisoja Hipposhallilla. Sekä johtaa puhetta valtakunnallisilla orkesteripäivillä ja Jyväskylän kesän vuosikokouksessa kuin avata valtakunnalliset taidekasvatuspäivät ja kirjoittajayhdistysten päivät. Nämä muutamina esimerkkeinä lautakunnan alaisen toiminnan monimuotoisuudesta. Kuitenkin kaikkea toimintaa yhdistää ainakin yksi tekijä. Se on hyvinvointi.
Sillä hyvinvointiin kuuluu aineellisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi myös henkinen hyvinvointi. Kulttuurin, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys on osoitettu niin kansainvälisissä kuin kansallisissakin tutkimuksissa. Tiedämme siis monien tutkimusten ja käytännön kokemusten kautta, että kulttuuri- liikunta ja taidekasvatus luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle ja voi estää syrjäytymistä eri ikäkausina sekä erilaisten väestöryhmien keskuudessa. Liikunnan fysiologiset vaikutukset ovat kiistattomat. Kulttuurilla on myös parantavia vaikutuksia, kuten on todettu mm. musiikin merkityksestä aivohalvauspotilaiden kuntoutumisessa. Olemme tekemisissä supertärkeiden asioiden kanssa!
Kulttuuri-liikunta ja nuorisolautakunta jakoi maaliskuun kokouksessaan lähes 700 000 euroa kulttuuri-, liikunta, nuoriso ja kansalaisjärjestöille avustuksina. Avustusten yhtenä tavoitteena on yhteisöllisyyden ja kumppanuuden vahvistaminen sekä vapaaehtoistoiminnan lisääminen. Avustuksilla luodaan edellytyksiä kulttuuri- ja taidepalvelujen tarjonnalle, tuetaan liikunta- ja urheiluseurojen sekä erityisliikuntajärjestöjen toimintaa, harrastamismahdollisuuksia sekä kotiseututyötä. Nuorisoavustuksilla tuetaan nuorten omatoimisuutta, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistamista sekä päihteettömyyttä.
”Tunti liikuntaa tuo kaksi tuntia lisäenergiaa päivään”, on ulkoministeri Alexander Stubb todennut ja myös sen omalla toiminnallaan meille näyttänyt. Tasavallan presidentti Tarja Halonen puolestaan kertoi 17.4. Keskisuomalaisessa voimistelun SM-kisoja Jyväskylässä seuratessaan että: ”Voimistelu- ja urheiluseurat ovat vanhemmille tärkeitä kanssakasvattajia.”
Allekirjoitan molemmat lausumat. Tämän me olemme saaneet itsekin todeta esimerkiksi asukasyhdistyksen perinteisissä lasten hiihtokisoissa Kotalammella, Ladun Majalle hiihtäessä tai PiPan jalkapallokerhoihin osallistuvien, ihan pienimpienkin, lasten harjoituksia seuratessa. Liikunnan ja yhteisen osallistumisen riemu, sitoutuneet vanhemmat ja vapaaehtoiset luovat kannustavan sekä yksilön ja yhteisön hyvinvointia tukevan kasvuympäristön.
Kun pohdimme tulevaisuuden liikuntaverkkoa, on tärkeää kuulla kuntalaisia. Kuten teimme kirjastoverkkoselvityksen yhteydessä viime syksynä. Lautakunnan tulevan keskustelun ja päätöksenteon pohjalle on nyt tehty selvitys johon voi jättää kommentit sekä osallistua aiheesta järjestettävään keskustelufoorumiin. Hyviä käytänteitä ja keskustelukulttuuria luoden varmistamme ennaltaehkäisevän työn, liikunnan ja kulttuurin, merkityksen kaiken ikäisten elämänlaatua parantavana tekijänä.
Pauliina Holm
pauliina.holm@elisanet.fi
kirjoittaja on Jyväskylän kaupungin kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja,
joka asuu perheensä kanssa Mustalammella ja työskentelee Jyväskylän ammattiopistossa Hyvinvointi ja kulttuuri-yksikössä koulutuspäällikkönä.
Tänä keväänä olemme äänestäneet. Muun Suomen parasta kuoroa etsiessä. Monen ilmiön ja menestyksen taustalla on pitkä ja määrätietoinen työ. Yhteistyön, yhteisön ja kannustavan ilmapiirin merkitys on suuri päämäärän saavuttamisessa. Tämä näkyy Jyväskylässä vahvan kuoro- ja muun kulttuurityön lisäksi liikunta ja urheilutoiminnassamme. Jyväskylä tunnetaan liikunta ja kulttuurikaupunkina. Eikä suotta.
Uuden helmikuussa aloittaneen, superlautakuntanakin kutsutun, kulttuuri-liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana, olen saanut ilon olla mukana niin palkitsemassa menestyneitä urheilijoitamme kuin seurata esimerkiksi nuorten Freestylen MM-kisoja Laajavuoressa tai voimistelun SM-kisoja Hipposhallilla. Sekä johtaa puhetta valtakunnallisilla orkesteripäivillä ja Jyväskylän kesän vuosikokouksessa kuin avata valtakunnalliset taidekasvatuspäivät ja kirjoittajayhdistysten päivät. Nämä muutamina esimerkkeinä lautakunnan alaisen toiminnan monimuotoisuudesta. Kuitenkin kaikkea toimintaa yhdistää ainakin yksi tekijä. Se on hyvinvointi.
Sillä hyvinvointiin kuuluu aineellisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi myös henkinen hyvinvointi. Kulttuurin, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys on osoitettu niin kansainvälisissä kuin kansallisissakin tutkimuksissa. Tiedämme siis monien tutkimusten ja käytännön kokemusten kautta, että kulttuuri- liikunta ja taidekasvatus luo edellytyksiä täysipainoiselle elämälle ja voi estää syrjäytymistä eri ikäkausina sekä erilaisten väestöryhmien keskuudessa. Liikunnan fysiologiset vaikutukset ovat kiistattomat. Kulttuurilla on myös parantavia vaikutuksia, kuten on todettu mm. musiikin merkityksestä aivohalvauspotilaiden kuntoutumisessa. Olemme tekemisissä supertärkeiden asioiden kanssa!
Kulttuuri-liikunta ja nuorisolautakunta jakoi maaliskuun kokouksessaan lähes 700 000 euroa kulttuuri-, liikunta, nuoriso ja kansalaisjärjestöille avustuksina. Avustusten yhtenä tavoitteena on yhteisöllisyyden ja kumppanuuden vahvistaminen sekä vapaaehtoistoiminnan lisääminen. Avustuksilla luodaan edellytyksiä kulttuuri- ja taidepalvelujen tarjonnalle, tuetaan liikunta- ja urheiluseurojen sekä erityisliikuntajärjestöjen toimintaa, harrastamismahdollisuuksia sekä kotiseututyötä. Nuorisoavustuksilla tuetaan nuorten omatoimisuutta, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistamista sekä päihteettömyyttä.
”Tunti liikuntaa tuo kaksi tuntia lisäenergiaa päivään”, on ulkoministeri Alexander Stubb todennut ja myös sen omalla toiminnallaan meille näyttänyt. Tasavallan presidentti Tarja Halonen puolestaan kertoi 17.4. Keskisuomalaisessa voimistelun SM-kisoja Jyväskylässä seuratessaan että: ”Voimistelu- ja urheiluseurat ovat vanhemmille tärkeitä kanssakasvattajia.”
Allekirjoitan molemmat lausumat. Tämän me olemme saaneet itsekin todeta esimerkiksi asukasyhdistyksen perinteisissä lasten hiihtokisoissa Kotalammella, Ladun Majalle hiihtäessä tai PiPan jalkapallokerhoihin osallistuvien, ihan pienimpienkin, lasten harjoituksia seuratessa. Liikunnan ja yhteisen osallistumisen riemu, sitoutuneet vanhemmat ja vapaaehtoiset luovat kannustavan sekä yksilön ja yhteisön hyvinvointia tukevan kasvuympäristön.
Kun pohdimme tulevaisuuden liikuntaverkkoa, on tärkeää kuulla kuntalaisia. Kuten teimme kirjastoverkkoselvityksen yhteydessä viime syksynä. Lautakunnan tulevan keskustelun ja päätöksenteon pohjalle on nyt tehty selvitys johon voi jättää kommentit sekä osallistua aiheesta järjestettävään keskustelufoorumiin. Hyviä käytänteitä ja keskustelukulttuuria luoden varmistamme ennaltaehkäisevän työn, liikunnan ja kulttuurin, merkityksen kaiken ikäisten elämänlaatua parantavana tekijänä.
Pauliina Holm
pauliina.holm@elisanet.fi
kirjoittaja on Jyväskylän kaupungin kulttuuri-, liikunta ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja,
joka asuu perheensä kanssa Mustalammella ja työskentelee Jyväskylän ammattiopistossa Hyvinvointi ja kulttuuri-yksikössä koulutuspäällikkönä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)