Viisi prosenttia käyttää puolet

Viisi prosenttia käyttää puolet palveluista.
 Lause jäi mieleeni ja muistiinpanoihini kun puhuttiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluista ja haasteista kaupunginvaltuuston perehdyttämistilaisuudessa. Siis asukkaista viisi prosenttia käyttää yli puolet sosiaali- ja terveyspalveluistamme. Annetuista ajoista, kuluista, vuodepaikoista ja toimenpiteistä.

Mikä on kehitys jos tämä pahoinvoivien joukko yhä kasvaa? Tai mitä voisi olla toisin jos lukua saataisiin alemmas? Mitä säästöjä tästä seuraisi taloudellisesti ja inhimillisesti ajateltuna? Miten voisimme suunnata vapautuvia resursseja toisaalle; hyvinvointia tukeviin palveluihin, vanhusten kotona pärjäämiseen, valinnanvapauteen ja osallistumiseen, liikuntaan, kulttuuriharrastamiseen, koululaisten pieniin ryhmäkokoihin, varhaiseen tukeen...

Mietin tuota yhtälöä ja tulevaisuutta. Tiedämme pahoinvoinnin kulut yhteiskunnalle, kunnalle ja erityisesti sotebudjetille. Yksi siihen vaikuttava asia on varmasti oma elintapamme:  päihteet ja niiden suurkulutus, kasvava huumeiden käyttäjien ryhmä, liikunnan vähyys, ruokailutottumukset, passiivisuus, vastuunsiirtäminen omasta hyvinvoinnista muille, välinpitämättömyys ympäristöstämme ja yhteisöstämme, itsestämme ja läheisistämme. Yhä kasvavia syitä on työttömyys ja syrjäytyminen joka periytyy valitettavan usein sukupolvelta toiselle.

Syrjäytymisen ehkäisemiseen voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa koulutuksella, osallistumista lisäämällä, harrastamisella ja ennakoivilla toimilla. Työn merkitys hyvinvoinnillemme on kiistaton. Työpaikkojen syntyyn vaikuttaminen on siten yksi keskeisimmistä haasteistamme valtuustossa, hallituksessa ja työryhmissä.

Viisi prosenttia käyttää puolet palveluista. Mihinköhän kaikkiin muihinkin asiayhteyksiin ja aloihin tuo lause pätee? Itselleni nousee mieleen peruskoulu ja sen haasteet; erityisen oppijan erityiset tarpeet, vaativat vanhemmat, yhä lisääntyvät velvoitteet.  Miten opettajan aikaa ja huomiota jää muillekin tärkeille asioille ja kaikille oppijoille? Monilla meillä lienee kokemuksia siitä miten yksi asia tai vaativa henkilö voi täyttää kalenterin ja mielen ja siten viedä tehokkaasta työajasta tai kokouksesta ainakin puolet.

Suomalaisista lapsiperheistä vain osa saa riittävän varhaista tukea. Sama pätee vanhuksiimme. Aina ei kyse ole vaan rahasta. Vaikka olemmekin vääntäneet kotihoidontuesta ja omaishoidontuesta, erityisesti talouden näkökulmasta. Tarkastellessamme toiminnan kehittämistä ja suuntaamista, taloudellisuutta ja tehokkuutta emme toivottavasti unohda riittäviä tukipalveluja, mahdollisuutta saada apua kotiin, viettää vapaapäivä, saada vertaistukea. Mitä paremmin myös työssäkäyvä keski-ikäisten joukkomme voi, sitä paremmin he jaksavat huolehtia omista lapsista ja vanhenevista vanhemmistaan.


(julkaistu Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön blogissa 17.3.2013)

Rakenteita, vastuuta ja Jyväskylähenkeä

 (blogi julkaistu 17.2.2013 Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän blogissa)

Juuri työnsä aloittanut kaupunginvaltuusto on isojen ratkaisujen edessä. Seminaarissa helmikuun alussa keskeisenä teemana oli ”Jyväskylähenki”. Tuo positiivinen, ratkaisuja hakeva ja onnistumiseen kannustava henki liittyy niin vahvan kunnan ja hyvinvoivien asukkaiden palveluiden järjestämiseen,  sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen,  Kelpotyöryhmän kuin taloustoimikunnan työskentelyyn. Jyväskylähenki on tärkeä alueemme kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämisessä sekä tehokkuutta, uusia toimintamalleja ja säästöjä hakevissa esityksissä kaupunkimme talouden tasapainottamiseksi.  

Timo Aron (17.1.2013 julkaistu raportti: kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky) mukaan alueiden menestyminen, elinvoima ja houkuttelevuus perustuvat mm. työpaikkakehitykseen, koulutustarjontaan, sijaintiin, yhteyksiin, imagoon ja tulevaisuuden potentiaaliin. 

Tulevaisuuden askelmerkkejä tarvitaan. Niiden paaluttamisessa meidän on pystyttävä näkemään asiat kokonaisuuksina vähän kauemmas tulevaisuuteen. Muutoin kompastumme helposti ensimmäiseen hankalaan asiaan. Meidän on ylitettävä rajoja, tarkasteltava toimintatapoja, purettava turhia päällekkäisyyksiä ja haettava tehokkuutta. Esimerkkinä voisi olla teknologian ja sähköisten järjestelmien hyödyntäminen paremmin terveydenhuollossa kotimittausten ym. avulla (HS 17.2.2013).

Maakunnallisen arvostetun vaikuttajamme, professori, päätoimittaja Erkki Laatikaisen muistokirjoituksessa todetaan, että ”Laatikainen näki, että Keskisuomalaisen tehtävä on toimia maakunnan yhtenäisyyden, positiivisen mielialan, toivon ja tulevaisuuden uskon ylläpitäjänä” (KSML 16.2.2013). Presidentti Sauli Niinistön haastattelussa ”(KSML 3.2.2013) puhuttiin mm. vastuusta, vapaaehtoistyöstä, vanhempien ja koulun roolista: ”jokaisen suomalaisen tulisi kysyä itseltään: voinko minäkin tehdä jotain asian hyväksi? ”

Kuntauudistuksen tarve myönnetään yleisesti. Uudistuksen taustana on huoli kuntalaisten, kuntien ja koko kansantalouden selviytymisestä tulevaisuudessa (Kunta 2/2013 kuntalehti.fi 14.2.2013). Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toteaa, että ”ensisijainen lähtökohta on vahvistaa kuntien elinvoimaa ja sen myötä kuntien taloutta.  Valmistelun painopiste on toimenpiteissä, joilla luodaan kasvua ja uusia työpaikkoja.”(Kunta 2/2013 kuntalehti.fi  14.2.2013). Kuntaministeri Henna Virkkunen nostaa esiin (KSML 17.2.2013) kunnan sisäisen hallintomallin uudistamisen. ”Jottei päätöksenteko karkaa kauas, vaan asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.”

Kaupunginhallitus käsittelee vastausta valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelaki-luonnoksesta sekä sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämis-ja palvelurakennelinjauksista 18.2.2013. Esityksen mukaan Jyväskylän kaupunki uudistaa valtiovarainministeriölle 10.4.2012/38 antamansa vastauksen ja ehdottaa erityisen kuntajakoselvityksen tekemistä niin, että selvitysalueen kunnat päättävät yhdistymisehdotuksista vuoden 2014 tammi-helmikuussa.  Tämän selvitystyön perusteella ehdotetut kuntajakomuutokset voitaisiin toteuttaa vuoden 2015 alussa. Samalla voitaisiin tarkastella kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävien hoitamista vahvoihin peruskuntiin perustuvassa kuntarakenteessa.  

Pauliina Holm

Jyväskylän kaupunginhallituksen jäsen, taloustoimikunnan jäsen (kok)