tiistai 24. helmikuuta 2015

Nyt on koulutuksen ja osaamisen vuoro

 

Kilpailukykymme on kiinni osaajistamme. Suomi on ollut ja voi edelleen olla osaamisen mallimaa. Meillä on maailman parhaat opettajat. Mitä on tulevaisuuden mitattava osaaminen, ja kuinka tulemme Suomena sijoittumaan kansainvälisessä vertailussa? Osaamisvienti on kasvava mahdollisuutemme, kun poistamme sitä rajoittavat lainsäädännön esteet.


Tarvitsemme rakenteiden uudistamista terveen talouden, koulutuksen laadun ja järjestäjäverkon sekä ikäluokkien koon näkökulmista. Hallintomallien tulee joustaa, jotta voimme poistaa organisaatioiden välistä päällekkäisyyttä eikä katvealueita jäisi. Tarvitaan rohkeita hallintomallien muutoksia. Näin voimme pitää huolta nuortemme mahdollisuudesta toisen asteen opintoihin (lukio ja ammatillinen) riittävän lähellä kotia.
"Tarvitaan rohkeita hallintomallien muutoksia."
Emme saa unohtaa aikuisia oppijoita. Oppisopimus ja koulutussopimusmalli ovat mahdollisuus työelämän uudistumiseen ja moniosaajien tarpeeseen. Kaikille koulutuksenjärjestäjille kohdistuvan juustohöylän on oltava viimeinen vaihtoehto muutosten toteuttamiseen. Yhteistyön tiivistäminen ja opetusteknologian kuten etäopetuksen hyödyntäminen ovat tärkeitä varmistettaessa koulutuksen ulottuminen kaikille suomalaisille. 
Korkeakoulujemme erikoistuminen on tärkeää ollaksemme kansainvälisesti kilpailukykyinen. Hallitus päätti pääomittaa korkeakouluja 75 miljoonalla eurolla. Se on viesti tutkimukseen ja kehittämiseen panostamisesta. Tulevaisuuden työt ja ammatit sijoittunevat enenevissä määrin bio-, metsä-, digi-, ja cleantech-osaamiseen, uusiutuvan energian ja innovaatioiden pariin sekä perinteisten ammattien rajapinnoille. Suomen tulee löytää vahvuus niistä tulevaisuuden aloista ja osaajien tarpeesta, joita koneet eivät voi korvata. Luovuus korostuu. Tarvitsemme nykyistä monimuotoisempaa osaamista muun muassa hoiva- ja opetusalalle. Koulutuspolitiikkamme ei saa olla ailahtelevaa. Näkökulman tulee ulottua riittävän kauas. Uusia pedagogisia toimintatapoja ja syvempää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä tarvitaan.


"Koulutuspolitiikkamme ei saa olla ailahtelevaa. Näkökulman tulee ulottua riittävän kauas."
Perheiden hyvinvointi syntyy koulutuksesta, osaamisesta ja uudistuvasta työstä. Lapsille, nuorille ja aikuisille tulee tarjota vaihtoehtoja omien oppimis- ja urapolkujen rakentamiseen, yksilölliseen tukeen ja opiskelijahuoltoon. Nyt on koulutuksen ja osaamisen vuoro.
Pauliina Holm
eduskuntavaaliehdokas, 
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, maakuntavaltuutettu (kok.)
koulutuspäällikkö, FM
(julkaistu 19.2.2015 Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön sivuilla, Luottamushenkilöiden puheenvuoro)

torstai 12. helmikuuta 2015

Nähdä metsä puilta - menestystä biotaloudesta



Tänään oli ilo tutustua Äänekosken tehdasintegraatin toimintaan. Teemoina uusiutuva metsäteollisuus ja uuden sukupolven biotuotetehdas. Keskustelua kävimme kilpailukyvystä, logistiikasta ja kustannustehokkaasta liikenneverkosta (kiitos hallitukselle 138 M eurosta liikenneyhteyksien parantamiseen!) ylisääntelystä (EU vs Suomen omat, usein tiukemmat velvoitteet) ja koulutuksen merkityksestä (mm oppisopimus ja koulutussopimus).  

 

Toivottavasti pian saamme päätöksen maailman ensimmäisen uuden sukupolven biotuotehtaan investoinnista. Sillä on todella suuri työllistävä vaikutus Keski-Suomeen ja koko Suomeen.

Tuli taas todettua, että liiasta sääntelystä tulee päästä eroon ja prosesseja nopeuttaa. Vahvistui myös edelleen käsitys koulutuksen ja osaamisen merkittävästä roolista. Osaavaa työvoimaa tarvitaan ja uusille yrityksille on erilaisia mahdollisuuksia.

Pitkäjänteisyys veroratkaisuissa vaikuttaa yritystemme investointimahdollisuuksiin ja ennakointiin ja kansainväliseen kilpailykykyymme. Tämä on hyvä muistaa. Vaikka tiedämmekin etteivät tulevat päätökset talouden tasapainottamisessa ole helppoja.


keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Yhteistyössä vai liitossa?


29.1.2015 Mep Henna Virkkusen vieraana. Bryssel

Turvallisuus on ajankohtainen ja tärkeä aihe meille kaikille suomalaisille. Viikon aikana olen päässyt kuulemaan turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Euroedustajamme Henna Virkkusen vieraana Euroopan parlamentissa Brysselissä ohjelmaan kuului myös tutustumiskäynti Naton päämajassa.  Suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ja eversti Tuomo Repo esittelivät Naton toimintaa ja vastasivat lukuisiin ajankohtaisiin kysymyksiimme mm Ukrainaan, Venäjään ja puolustusbudjettiimme liittyen. Keskustelimme Naton ydintehtävistä, joita ovat jäsenmaiden yhteinen puolustus, globaali kriisinhallinta ja kansainvälisen vakauden edistäminen. 


Suomi on Naton EOP-kumppanuusmaa (EOP= enhanced opportunities partnership). Natoon kuuluu 28 jäsenmaata ja yli 94 % eurooppalaisista asuu Nato-maassa. Jäsenellä ja kumppanilla on eroa. Jäsenellä on oikeudet ja velvollisuudet. Päätöksenteko tapahtuu konsensusperiaatteella. Kumppanuus perustuu vapaaehtoisuuteen eikä kumppani ole mukana ydintoiminnoissa (kollektiivinen puolustus, artikla 5). Kumppanuuden sotilaallinen lisäarvo on tullut kansainvälisistä harjoituksista ja evaluoinneista ja näiden kautta osaamisemme laajentamisesta. Vaikka nykyinen kumppanuutemme on ennustettavampaa, kaikkiin suunnittelupöytiin meitä ei ole päästetty.

4.2.2015 Martti Ahtisaari-luento. Jarmo Lindberg. Jyväskylä
Tänään istuin innokkaana eturivissä Martti Ahtisaari-luennolla kuunnellen taas puolustusvoiman komentaja Jarmo Lindbergiä (hän piti hyvän juhlapuheen Keski-Suomen yrittäjuhlissa vajaa kaksi viikkoa sitten). Erinomainen esitys toi lisänäkökulmaa ajankohtaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, tehtyihin uudistuksiin sekä puolustusvoimien tuleviin tarpeisiin mm kaluston näkökulmasta. Esityksessä tuotiin esiin pohjoismaista yhteistyötä Ruotsin kanssa sekä sivuttiin kysymystä myös puolustusliitosta. Kyperturvallisuus on jyväskyläläisittäin tärkeä teema.

Keskustelua tuli hypridisodankäynnistä ja sen tunnusmerkeistä. Natovierailulla opin jo että niitä ovat informaatiosodankäynti, kyperuhka, kansalaismielipiteeseen vaikuttaminen strategisen kommunikaation kautta ja sotilaallinen voimankäyttö tai sen uhka.

Suomalaisen puolustuksen lähtökohta on yleinen asevelvollisuus ja omissa käsissämme oleva puolustusjärjestelmä. Myös Naton tavoite (RAP= Readiness Action Plan) on siirtynyt kriisinhallinnasta kansalliseen, oman alueen, puolustukseen. Tärkeää on deterenssi eli riittävä oman alueen uskottava puolustus.
31.1.2015 Sotamuseo. Bryssel

Usein kysytään haluaako Suomi Naton jäseneksi? Toinen kysymys on haluaako Nato laajentua ja ottaisiko se Suomen jäseneksi ja kuinka kauan jäsenyyden saanti kestäisi? Miten pohjoismainen puolustusyhteistyö kehittyy? Mikä on paras ennaltaehkäisevä, uskottava puolustustapa? Tätä on hyvä selvittää.  Mikäli päädyttäisiin puolustusyhteistyön sijaan puolustusliittoon, olisi Suomen seisottava jäsenyyden takana. Edellytyksenä on siis pääpuolueiden ja kansan enemmistön tuki. Olemme olleet Naton kanssa parikymmentä vuotta kihloissa, onko seuraava askeleemme liitto vai yhteistyön tiivistäminen toisaalle?